null Mielipide: Muutetaan kattohaikaran nimi storkiksi, kuten Mikael Agricola ehdotti

Puheenvuorot

Mielipide: Muutetaan kattohaikaran nimi storkiksi, kuten Mikael Agricola ehdotti

Lehdessä kerrottiin Mikael Agricolan antamista lintujen suomenkielisistä nimistä (K&k 2.4.).

Jotta uskonpuhdistus olisi ylipäätään onnistunut, Agricola joutui kirjoittamaan ohjekirjoja ja kääntämään Raamattua papeille.

Raamatun syntysijoilla eli ennen ajanlaskumme alkua suomalaisille vieraita eläinlajeja, joille täytyi keksiä suomenkielinen nimi. Agricola ei ollut eläintieteilijä saati ornitologi, mutta tuntemattomien lajien nimeämisessä hän onnistui.

Vuosien 1551–1552 Vanhan testamentin käännösteksteissä saivat ensi kerran suomenkielisen kirjoitusasunsa haikara, pelikaani, strutsi ja storkki.

Strutsin Agricola muotoili muinaiskreikan sanasta ”strouthion”. Kun eläinlajien kaksiosainen tieteellinen nimistö myöhemmin luotiin, strutsin sukunimeksi otettiin Struthio. Strutsin lajinimeksi tuli camelus, jonka taustalla puolestaan on muinaiskreikan ”kamelus”.

Lähi-idässä tuttu eläin oli arabiaksi ”jamal” ja hebreaksi eli muinaishepreaksi ”gamal”. Muinaiskreikassa tunnettiin myös ”strouthiokamelos” (Jesaja 13:21), jonka Martti Luther käänsi yksinkertaisesti strutsiksi. Tämä lajin pitempi nimi tuntuu viittaavan aikoinaan meillä käytettyyn kamelikurki-nimeen.

Nykysuomalaisille vieraan storkin Agricola muokkasi Raamatun saksan- ja ruotsinkielisistä käännöksistä. Se oli hänen varhaisimmissa käännöksissään ”haicara”, mutta lopuksi siitä tuli storkki.

Myöhemmin storkkia on Suomessa käyty kutsumaan kattohaikaraksi. Se on ollut erehdys. Kattohaikara ei ole varsinainen haikara, minkä Agricola siis kertoi jo yli 470 vuotta sitten. Kattohaikaroiden Ciconiidae-heimon 19 lajista 14 on storkkeja. Muut ovat kaksi marabua, kaksi rakonokkaa ja yksi jabiru.

Kattohaikaran nimi pitäisikin muuttaa takaisin storkiksi. Storkki sopii hyvin niin suomalaiseen suuhun kuin globalisaation hallitsemaan aikaamme. Sana storkki ei ole nykymuodin mukainen anglismi, vaan Suomen kirjakielen isän luomus.

Terho Poutanen

Espoo

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Raamatussa eri lintulajeilla on oma tehtävänsä: muuttolinnut noudattavat Jumalan säädöksiä, varpuset muistuttavat hänen huolenpidostaan

Hengellisyys

Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen on lintubongari, joka on löytänyt Raamatusta niin monia tuttuja lajeja kuin luomistyön kummallisuuksiakin.




Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.