null Raamatussa eri lintulajeilla on oma tehtävänsä: muuttolinnut noudattavat Jumalan säädöksiä, varpuset muistuttavat hänen huolenpidostaan

Jeremian kirjassa mainitaan, kuinka pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. Kuvassa on haarapääsky.

Jeremian kirjassa mainitaan, kuinka pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. Kuvassa on haarapääsky.

Raamatussa eri lintulajeilla on oma tehtävänsä: muuttolinnut noudattavat Jumalan säädöksiä, varpuset muistuttavat hänen huolenpidostaan

Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen on lintubongari, joka on löytänyt Raamatusta niin monia tuttuja lajeja kuin luomistyön kummallisuuksiakin. 

Kaukoputken kanssa samoileva lintubongari ei välttämättä tule ajatelleeksi, että lintujen muuttomatkoja on seurattu jo ­Vanhan testamentin tekstien synty­aikoina. Meren ja autiomaan välissä sijaitseva Israelin ja Palestiinan alue on ollut havainnointiin ihanteellinen paikka, sillä sen yli kulkee monien lintujen muuttoreitti Afrikasta Eurooppaan.

”Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. Mutta minun kansani ei halua tietää, mitä Herra on sille säätänyt”, vertaillaan lintujen ja ihmisten viisautta 600- ja 200-lukujen välisenä aikana eKr. kirjoitetussa Jeremian kirjassa.

Jumala ei unohda yhtään varpustakaan.

Jumala ei unohda yhtään varpustakaan.

– Me ajattelemme helposti, että eläimet elävät vaistojen ja viettien varassa. Tuolloin niiden nähtiin toimivan vastuullisesti oman tehtävänsä mukaan. Linnut ymmärtävät ja kuuntelevat, mitä Jumala on asettanut ja säätänyt. Ihminen, joka ei noudata lakia, on niitä typerämpi, sanoo Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen, joka on seuraillut lintuja niin luonnossa kuin Raamatun lehdilläkin.

Hyttiselle Raamatun maininnat linnuista ja muista eläimistä kertovat, kuinka ihmiset ovat aina eläneet lähellä luontoa ja huomanneet sen ilmiöitä. Luonto on ollut myös ihmetyksen aihe.

– Jobin kirjassa kerrotaan, miten Jumala kuvailee luomakuntaansa ja sen ihmeellisiä eläimiä. Esimerkiksi strutsi on luomistyön kummajainen, mutta siitä huolimatta se kuuluu systeemiin ja Jumalalla on sille tarkoituksensa, joka ylittää ihmisen käsitys­kyvyn.

Kyyhkysellä on tärkeitä tehtäviä

Lintubongari löytää Raamatusta monia tuttuja lajeja: varpusia, pääskysiä, kyyhkysiä, korppeja ja pöllöjä. Usein niihin liitetään jokin tietty ominaisuus tai ne toimivat jonkin asian symbolina. Jeesuksen esittämässä vertauksessa tuikitavallinen varpunen esimerkiksi saa havainnollistaa Jumalan huolenpitoa: Jumala ei unohda niistä yhtäkään, joten hän kyllä huolehtii ihmisestäkin, joka on varpusta arvokkaampi.

Pöllö puolestaan saa symboloida surkeutta ja autiutta. Hyttinen siteeraa psalmia 102, jossa sairastunut valittaa kurjaa oloaan: ”Minä olen kuin huuhkaja autiomaassa, kuin pöllö, joka asustaa raunioissa. Minä valvon yöni, olen yksin kuin katolla kyyhöttävä ­lintu.”

Kyyhkynen on Pyhän Hengen symboli.

Kyyhkynen on Pyhän Hengen symboli.

Kyyhkynen esiintyy Raamatussa muita lintuja useammin, ja Uudessa testamentissa se saa kunniakkaan roolin, jota se kantaa kirkkotaiteessa edelleenkin: siitä tulee Pyhän Hengen symboli. Myöhemmin kyyhkysestä on tullut myös rauhan symboli.

– Myös sillä lienee raamatulliset juuret, sillä Paavalin Galatalaiskirjeessään mainitsemista Pyhän Hengen hedelmistä yksi tärkeimpiä on rauha, Hyttinen sanoo.

Vanhan testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen saa tärkeän tehtävän, sillä Nooalla on selvästi tiedossa kyyhkysen kyky palata lähtöpaikkaansa. Kyyhkynen lähetetään arkista kolmesti tiedustelemaan, joko löytyisi kuivaa maata. Ensimmäisellä kerralla kyyhkynen palaa arkkiin lepäämään, mutta toisella kerralla sillä on tuomisinaan oliivipuun lehti. Kolmannelta lennoltaan kyyhkynen ei enää palaa, sillä se lienee löytänyt jo pesäpaikan.

Kyyhkynen ja esimerkiksi kanalinnut olivat myös ihmisten ravintoa. Siitä kertovat Mooseksen lain luettelot puhtaista ja saastaisista eläimistä. Esimerkiksi kotkan, korpin, strutsin, lokin ja haikaroiden syöminen oli kiellettyä.

Jeesus vertasi itseään kanaemoon.

Jeesus vertasi itseään kanaemoon.

Mikä lintu Jeesus olisi?

Pyhän Hengen lisäksi myös Jeesusta on kirkkotaiteessa kuvattu lintuna. Ylösnoussutta Jeesusta ovat saaneet symboloida niin mätänemättömäksi uskottu riikinkukko kuin tuhkasta nouseva tarulintu feeniks. Pelikaanista puolestaan tuli Jeesuksen symboli sen vuoksi, että sen uskottiin ruokkivan poika­siaan sydänverellään.

Mutta jos Jeesukselta itseltään kysytään, hän on kyllä kana. Sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumissa hän vertaa itseään kanaemoon, joka tahtoo koota poikasensa suojaan siipiensä alle. 

 

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi