Arvaa, mitä Mikael Agricolan keksimät sanat tarkoittavat: kamelikurki, luutarha ja ruohonpäristäjä
Suomen kielen päivää vietetään 9.4. Testaa, hallitsetko Agricolan ajan suomen kielen.
Mikael Agricolaa kutsutaan suomen kirjakielen isäksi. Agricola suomensi Uuden testamentin kreikankielisestä alkuteoksesta 1500-luvun puolivälissä. Suurtyötään varten hän joutui keksimään valtavan määrän sanoja, joita suomen kielessä ei vielä ollut.
Tyhjästä Agricola ei sanoja tietenkään keksinyt vaan hän hyödynsi puhuttua suomea ja johti ja yhdisteli uusia sanoja.
Esimerkiksi nämä Agricolan melkein viisisataa vuotta sitten keksimät sanat ovat edelleen jatkuvasti käytössä: hallitus, raatihuone, isänmaa, omatunto, ulkokultainen, norsu, väkivalta, varas.
Aivan kaikki Agricolan sanat eivät vakiintuneet yleiseen käyttöön: luutarha (hautausmaa), näkypaikka (teatteri), kamelikurki (strutsi), ruohonpäristäjä (pelikaani), vertaveli (ystävä).
Mikael Agricolan päivää eli suomen kielen päivää vietetään 9.4.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tiedätkö, mistä sanonta ”täyttä hepreaa” juontaa juurensa?
Hyvä elämäUseissa kulttuureissa käytetään vastaavaa sanontaa. Niissä outo kieli on usein kiina tai kreikka. Suomessa sanontaa on käytetty ainakin 1800-luvulta lähtien.