Mielipide: Rakasta lähimmäistä kulutusvalinnoilla

Mielipide: Rakasta lähimmäistä kulutusvalinnoilla

Suomalaiset kuluttavat kahvia eniten maailmassa, mikä näkyy myös seurakunnissa. Kahvia on tarjolla varmaan ihan jokaisessa seurakunnan tilaisuudessa, ja mikäs siinä.

Sitä vain olen jäänyt ihmettelemään, että vaikka kahvintuotannon eettiset epäkohdat ovat jo pari vuosikymmentä sitten nousseet esille, niin useimmissa seurakunnissa (joissa itse olen käynyt) juodaan vieläkin kahvimerkkejä, jotka eivät täytä mitään vastuullisuuskriteereitä.

Finnwatchin mukaan kahvintuottajat käyttävät usein lapsityövoimaa ja maksavat työntekijöilleen elämiseen riittämätöntä palkkaa. Työolosuhteet ovat usein kehnot, työpäivät pitkiä eikä vapaapäiviä välttämättä ole.

Kestävämpiä vaihtoehtoja on tarjolla. Reilun kaupan sertifikaatti takaa varmimmin sen, että kahvinviljelijä tai kahviplantaasin työntekijä on saanut työstään kelvollisen kor­vauk­sen ja voi työskennellä turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa. Pienviljelijöille maksetaan pavuista maailmanmarkkinahinnoista riippumaton takuuhinta, ja sen päälle reilun kaupan lisä.

Reilun kaupan kahvin viljelyssä ei myöskään käytetä haitallisia torjunta-aineita. Reilun kaupan sertifikaatti takaa, että tuotteen raaka-aineista 100 prosenttia täyttää vastuullisuuden kriteerit, kun esimerkiksi UTZ-sertifikaattiin riittää 30 prosentin osuus.

Mielestäni alle euron hintaeron (per paketti) ei pitäisi merkitä kirkkokahvia ostaessa, jos sillä hieman korkemmalla hinnalla voi taata paremman toimeentulon lähimmäiselle siellä jossain kaukana. Vastuullisuudesta maksaminen on mitä parhainta kehitysapuakin.

Sama koskee teetä ja suklaata ja monia muita ”siirtomaatuotteita”.

Ehdotankin, että seurakunnat ja kristityt kotitaloudet siirtyisivät joukolla vastuulliseen kahvitteluun ja teenjuontiin.

Marion Routti

Espoo

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi