”Toivo voi olla passivoiva tunne, sillä se saattaa siirtää vastuuta muille tai eteenpäin”, sanoo Operaatio Arktiksen strateginen asiantuntija Liina Huttunen. Kuva: Vilja Harala
Mikä on kirkon ja kristityn vastuu, kun ilmasto lämpenee? – Ihminen sai tehtäväkseen viljellä ja varjella, muistuttavat Liina Huttunen ja Markku Kulmala
Espoonlahden kirkolla järjestettävässä tilaisuudessa puhutaan siitä, mitä ilmastokriisi tarkoittaa meille ihmisinä ja yhteiskuntana.
Toisen maailmansodan jälkeen ihmisten aiheuttamat päästöt lähtivät jyrkkään nousuun erityisesti teollistuneissa maissa pohjoisella pallonpuoliskolla. Talouskasvu, kuluttaminen ja autoilun yleistyminen olivat – ja ovat yhä – kytköksissä fossiilisiin energiamuotoihin ja niistä syntyviin hiilidioksidipäästöihin.
– Meidän pitäisi saada hiilidioksidipäästöt pienemmiksi. Jos nykyisenlainen kehitys jatkuu, sillä alkaa olla vaikutuksia ihmisten ja eliökunnan perusfysiologiaan. Esimerkiksi raikas, puhdas ilma alkaa loppua, sanoo professori, tieteen akateemikko ja maailman johtaviin ilmakehä- ja aerosolitutkijoihin lukeutuva Markku Kulmala.
Kulmala nimeää isoksi uhkaksi sen, että elinolomme maapallolla kurjistuvat niin pahasti, että jossain vaiheessa tarvitaan oikeasti lentoja Marsiin.
– Ei sellaisiin ole varaa kuin kaikkein varakkaimmilla. Tällaisia lentojahan on visioinut muun muassa Elon Musk.
”Jos nykyisenlainen kehitys jatkuu, sillä alkaa olla vaikutuksia ihmisten ja eliökunnan perusfysiologiaan”, sanoo Markku Kulmala. Kuva: Esko Jämsä.
Eurooppalaisista 85 prosenttia pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana. Lähes yhdeksän kymmenestä kannattaa laajempia EU-tason toimia uusiutuvan energian lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Tiedot ovat peräisin Euroopan komission Eurobarometri-kyselystä vuodelta 2025.
– Ihmiset kyllä kannattavat tällaisia kauniita ja hyviä asioita, mutta mitäs sitten, kun pitäisi konkreettisesti tehdä jotain. Vähän sama kuin hallituksillakin tapaa aina olla kauniit ja hienot tavoitteet, mutta entä sitten, kun pitäisi konkreettisesti tehdä, Markku Kulmala huomauttaa.
Ilmastoasiat saatetaan mieltää irrallisiksi
Operaatio Arktiksen strateginen asiantuntija Liina Huttunen arvioi ilmastopolitiikan jääneen osin syrjään EU-tason pöydissä.
– Kyllä ilmastoasiat ovat yhä mukana siellä, mutta edelle on mennyt muita prioriteetteja, sanoo Huttunen.
Hänen mukaansa politiikan lyhyet syklit vaikuttavat siihen, että katsetta ei suunnata kauas kansallisella tai EU:n tasolla.
Kirkot ovat suurissa vaikeuksissa kiinteistöjensä kanssa. Tarvitaanko uudisrakennuksia vai olisiko vanhan korjaaminen parempaa?
- Markku Kulmala
– Tarvitsisimme ylisukupolvisen vision yhteiskunnasta, joka olisi aidosti resilientti, kestävä ja turvallinen myös muuttuvien ilmasto-olojen maailmassa.
Huttunen on pannut huolestuneena merkille, miten ilmastoasiat mielletään irrallisiksi esimerkiksi valtiontaloudesta ja kansallisesta puolustuksesta. Samalla nojataan naiivisti oletuksiin siitä, että maapallon fysiologiset järjestelmät pysyvät vakaina.
Kirkoilla on vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
Operaatio Arktis on vuonna 2022 toimintansa aloittanut ilmastostrategiatoimisto, jonka tehtävänä on jalkauttaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityisesti arktisella alueella.
Yksi aihepiireistä ovat niin kutsutut keikahduspisteet. Jos esimerkiksi ikirouta sulaisi, olisivat seuraukset koko ilmastojärjestelmään mittavat ja arvaamattomat.
Myös jäätiköillä voi olla keikahduspisteensä, joiden ylittymisen jälkeen merkittävä merenpinnannousu on väistämätöntä, vaikka maapallon lämpenemistä saataisiin hillittyä. Ja kun jäätiköt sulavat, alta paljastuva musta maa tai meri imee itseensä lämpöä toisin kuin jää- tai lumipeitteinen maa, joka heijastaisi auringonvaloa takaisin avaruuteen.
Pohjois-Atlantin merivirtajärjestelmän (Amoc) muutokset voisivat vuorostaan vaikuttaa tuntuvasti elinoloihin ja ruuantuotantoon esimerkiksi Suomessa ja vaatia infrahankkeilta myrskyisempien ja kylmempien olosuhteiden huomioimista.
Ilmiselvä ja tehokas keino hillitä ilmaston lämpenemistä olisi vähentää tuntuvasti fossiilisten energiamuotojen käyttöä. Tämän rinnalle tieteentekijät ovat kehittäneet täydentäviä lisäkeinoja hillitä ilmastokriisiä.
– Esimerkiksi Lapin yliopistossa tutkitaan meriverhoja, jotka voisivat merenpohjaan asennettuina estää lämmennyttä vettä valumasta jäätiköiden alle. Meripilvien vaalennusta on sitäkin tutkittu. Entä voisiko yläilmakehään lisätä pienhiukkasia, jotka heijastaisivat lämpöä poispäin maapallosta ja hillitsisivät siten ilmaston lämpenemistä, Liina Huttunen listaa vaihtoehtoja.
Metaanipäästöjen vähentäminen on sekin yksi esimerkki nopean vaikutuksen toimesta, koska metaani on 80 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja lämmittää siksi ilmakehää erityisen voimakkaasti.
Ilmastokriisi on herättänyt Liina Huttusessa surun, pelon ja vihan tunteita. Ratkaisuna hän ei ole vältellyt aihepiiriä koskevaa tietoa, vaan mennyt informaatiota kohti aktiivisesti ja löytänyt oman toimijuutensa aiheen parissa. Kuva: Vilja Harala.
Kirkot ovat vaikutusvaltaisia toimijoita eri puolilla maailmaa, ja myös niillä voi katsoa olevan vastuunsa ilmastokriisin torjumisessa. Liina Huttunen nostaa esille kristillisen etiikan, joka voi ohjata huolehtimaan myös niistä ihmisistä, jotka ensimmäisinä joutuvat kärsimään ilmastonmuutoksesta.
Sekä Markku Kulmala että Huttunen viittaavat Raamatun luomiskertomuksessa ihmisille asetettuun tehtävään viljellä ja varjella.
Tässä ajassa se tarkoittaa Kulmalan mielestä kohtuullista elämää ja klassisten hyveiden noudattamista sekä esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tukemista, pölyttäjien toiminnan edistämistä, puiden istuttamista, pienen mittakaavan viljelyä tai vaikkapa ruokahävikin vähentämistä.
Huttunen vuorostaan mainitsee esimerkkinä Jyväskylän seurakunnan, joka asetti tavoitteekseen suojella 30 prosenttia metsämaistaan.
Kiinteistöjä koskevat päätökset ovat nekin ilmaston näkökulmasta merkittäviä.
– Kirkot ovat suurissa vaikeuksissa kiinteistöjensä kanssa. Tarvitaanko uudisrakennuksia vai olisiko vanhan korjaaminen parempaa? Entä mikä olisi paras ratkaisu hiilinielujen, päästöjen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta? Kulmala pohtii.
Ilmastoilta ti 22.9. klo 18 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Mitä ilmastokriisi tarkoittaa meille ihmisinä ja yhteiskuntana? Mikä on kristityn ja kirkon vastuu ilmastokriisin torjumisessa? Paneelikeskusteluun osallistuvat akateemikko Markku Kulmala (Helsingin yliopisto), kansanedustaja Tytti Tuppurainen (SDP) sekä pappi Emma Mönkkönen (Pakilan seurakunta). Juontajana strateginen asiantuntija Liina Huttunen (Operaatio Arktis).
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Minulla on 1266 viikkoa jäljellä” – Ympäristövaikuttaja Leo Stranius eli kolme kuukautta kuin ne olisivat hänen viimeisensä
Hyvä elämäLeo Stranius on monella mittarilla onnistunut, onnellinen ja kiitollinen ihminen, joka kysyy kuitenkin jatkuvasti itseltään: ”Pitäisikö minun tehdä enemmän?”
