Miten vantaalaiset voivat?
Maaliskuun lopulla julkaistu terveys- ja hyvinvointitutkimus kertoo, että puolet vantaalaisista kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan ajasta. Mikä tekee vantaalaiset onnellisiksi, tutkija Jukka Murto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta?
– Vantaalaisten onnellisuus on samaa tasoa kuin suomalaisilla keskimäärin. Väestöryhmien välillä on eroja esimerkiksi terveydessä, ei onnellisuudessa. Koulutus tai hyvät tulot eivät siis tuo onnea, vaan onnellisuus on laajempi kokonaisuus. Siihen kuuluvat muun muassa ystävyys- ja perhesuhteet ja harrastukset.
Tutkimuksessa käy ilmi myös negatiivisia asioita vantaalaisten elämästä. Eivätkö ne syö onnellisuutta?
– Useampi kuin joka kolmas vantaalainen ilmoitti kokeneensa unettomuutta. Noin joka neljäs vantaalainen on kärsinyt masennusoireilusta viimeisen vuoden aikana. Neljännes ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Korkeasti koulutetut voivat paremmin. Yksittäisiä asioita tarkasteltaessa väestöryhmien ja asuinalueiden välillä on eroja, mutta kuten todettua, onnellisuuteen vaikuttaa moni asia.
Miten matala koulutustaso ja toimeentulo-ongelmat näkyvät Vantaalla?
– Neljännes matalasti koulutetuista vantaalaisista on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Lähes viidennes on pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa rahaa. Toimeentulo-ongelmat ovat vähäisimpiä Länsi-Vantaan alueella ja yleisimpiä Tikkurilan alueella ja Pohjois-Vantaalla.
Tutkimusten mukaan naimisissa oleminen vaikuttaa hyvinvointiin. Näkyikö se tässä tutkimuksessa?
– Naimisissa olevat ovat terveempiä kuin yksinelävät. Suomessa työikäisten kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien. Hyvä parisuhde lisää hyvinvointia.
Jaa tämä artikkeli: