Luterilaiset ja uushenkiset arvot vähentävät kielteistä suhtautumista moskeijoihin. Kuvassa Suomen tataarien moskeija, joka sijaitsee Helsingin kantakaupungissa. Kuva: Minerva Seppälä / Kotimaa Oy
Moskeijan vastustaminen nousee uskonnottomuudesta, ei luterilaisuudesta
Luterilaisuus ja korkeakoulutus ennustavat vähemmän kielteistä suhtautumista islamiin, kertoo tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Vain hyvin konservatiivisissa kristillisissä yhteisöissä esiintyy islaminvastaisuutta.
Suurin osa suomalaisista suhtautuu varsin rauhallisesti siihen, että heidän asuinalueellaan on uskonnollisten yhdyskuntien tai katsomusyhteisöjen toimitiloja. Tieto käy ilmi syksyllä 2015 tehdystä Gallup Ecclesiastica -kyselytutkimuksesta, jonka tulokset julkistettiin 2. marraskuuta kirkon nelivuotiskertomuksessa Osallistuva luterilaisuus (Kirkon tutkimuskeskus).
Toimitiloihin liittyvä kysymys kartoitti erilaisiin uskonyhteisöihin liittyvän nimby-ilmiön voimakkuutta. Nimby-ilmiö (sanoista not in my back yard) tarkoittaa tilannetta, jossa paikalliset asukkaat vastustavat "ei-toivottuja ryhmiä" palvelevien toimitilojen sijoittamista alueelleen.
"Tuloksista käy ilmi, että suurimmalla osalla suomalaisista ei ole asiassa kovin suuria intohimoja. Useimmissa tapauksissa 40–50 prosenttia suomalaisista suhtautuu neutraalisti pyhiin rakennuksiin tai katsomusyhteisöjen toimitiloihin asuinalueellaan", Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg kertoo.
Moskeija jakaa mielipiteitä
Neljä yhteisöä erottui kuitenkin muista ihmisten myönteisessä suhtautumisessa, ja vastaavasti neljän yhteisön läsnäolo naapurustossa jakaa suomalaisten mielipiteitä.
Selvä enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että heidän asuinalueellaan sijaitsee evankelis-luterilainen, ortodoksinen tai katolinen kirkkorakennus tai pelastusarmeijan toimitila.
Noin kolmasosa suhtautuu näiden yhteisöjen tiloihin neutraalisti ja vain muutama prosentti kielteisesti.
– Tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg
Sen sijaan islamilaisen moskeijan, Jehovan todistajien valtakunnansalin, mormonien seurakuntatilan ja Hare Krishna -liikkeen temppelin kohdalla kielteisesti suhtautuvia on enemmän kuin myönteisesti suhtautuvia.
Eniten kielteisiä asenteita liittyi moskeijaan, johon suhtautui erittäin tai melko kielteisesti yhteensä 35 prosenttia vastaajista.
Sohlberg huomauttaa kuitenkin, että lähes puolet suhtautuisi neutraalisti myös näiden yhteisöjen läsnäoloon naapurustossaan. Moskeijan kohdalla neutraalisti suhtautuvien suomalaisten osuus on 40 prosenttia ja myönteisesti suhtautuvien yhteensä 22 prosenttia.
Luterilaisuus suojaa uhkakuvilta
Gallup Ecclesiastica -tutkimuksen mukaan kielteinen suhtautuminen moskeijoihin liittyy perinteisiin moraaliarvoihin ja kansallisylpeyteen. Kielteiseen suhtautumiseen vaikuttaa myös kuulumattomuus uskonnollisiin yhdyskuntiin sekä valmius hyväksyä sosiaalisten ryhmien eriarvoisuutta yhteiskunnassa.
"Tulokset kertovat, että islamin ja erityisesti moskeijoiden vastustus Suomessa nousee valtaosin ei-uskonnolliselta pohjalta. Moskeijat koetaan uhkaksi suomalaiselle kulttuurille ja sekulaarille (maallistuneelle) elämäntavalle", Sohlberg sanoo.
Vähemmän kielteistä suhtautumista moskeijoihin ennustavat korkea-asteen koulutus, aktiivisuus yhdistystoiminnassa, luterilaiset ja uushenkiset arvot sekä herätysliikkeiden jäsenyys.
"Vain hyvin konservatiivisissa kristillisissä yhteisöissä esiintyy jonkin verran kielteisyyttä islamia kohtaan. Sen sijaan valtavirran luterilaisuus, kirkon herätysliikkeet mukaan lukien, näyttää jossain määrin suojaavan islamin kokemiselta uhkana", Sohlberg sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen islamilainen neuvosto vaikeuksissa: kymmenien tuhansien valtiontuet poikki taloudellisten epäselvyyksien vuoksi
AjankohtaistaOpetus- ja kulttuuriministeriö on keskeyttänyt Suomen islamilaisen neuvoston tukemisen taloudellisten epäselvyyksien vuoksi. Muslimiyhteisöjen kattojärjestön talous on romahtanut, ja sen velat ovat ulosotossa.