Tove Jansson sai muistolaatan Ullanlinnankatu 1:een, jossa hän asui ja työskenteli vuosikymmenet. Kuva: Esko Jämsä
Muistissa osa 1: Tove Jansson oli muumien äiti ja kunnianhimoinen kuvataiteilija
Ehkä kuvataiteilija Janssonia ilahduttaisi kuulla, että vain Picasso ja Edelfelt ovat vetäneet Ateneumiin enemmän väkeä.
"Ajattelen juuri parhaillaan revontulia. Ei voi tietää ovatko ne olemassa vai näkyvätkö ne vain. Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi", totesi Tuutikki Taikatalvessa, Tove Janssonin (1914–2001) kuudennessa muumikirjassa.
Sitäkään ei voi tarkalleen tietää, miksi ihmiset rakastuivat muumeihin niin päättömästi, mutta ikääntyvää taiteilija Janssonia se ärsytti. Hän piti itseään ennen kaikkea kuvataiteilijana, mutta yleisölle hän oli muumien äiti. Muumikirjoja on käännetty yli neljällekymmenelle kielelle, ja harvinaisia muumimukeja huutokaupataan netissä sadoilla euroilla.
Ehkä Janssonia lohduttaisi kuulla, että hänen parin vuoden takaista kuvataidenäyttelyään Ateneumissa tuli katsomaan lähes 300 000 vierasta. Vain Picasson ja Edelfeltin näyttelyt ovat vetäneet enemmän väkeä.
Jansson asui vuosikymmenet torniateljeessaan Ullanlinnankatu 1:ssä. Talon seinään kiinnitettiin vuonna 2005 muistolaatta. Vuonna 2014 hänen mukaansa nimettiin puisto Katajanokalta.
Janssonin innokkaimpien ihailijoiden kannattaisi ehkä kuunnella Nuuskamuikkusta, joka ohjeisti pientä nimetöntä otusta Näkymätön lapsi -kokoelman avausnovellissa:
"Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa."
Sarja poimii esiin merkittäviä henkilöitä ja tapahtumia Helsingin muistolaattojen ja -merkkien kautta.
Jutun ingressi on muutettu 28.9.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tove Jansson maalasi ainutlaatuisen alttaritaulun, joka auttoi muumien äitiä maksamaan ateljeensa Helsingin Ullanlinnassa – ”On siunattua, että on seiniä”
Hyvä elämäTeuvan kirkon viisi metriä leveää alttaritaulua käydään ihailemassa Japanista asti.
