Tove Jansson maalasi ainutlaatuisen alttaritaulun, joka auttoi muumien äitiä maksamaan ateljeensa Helsingin Ullanlinnassa – ”On siunattua, että on seiniä”
Lehtikultaa ja kaksi signeerausta sisältävä alttaritaulu Kymmenen neitsyttä on Teuvan vetonaula. Tove Jansson maalasi elämänsä aikana vain tämän yhden alttaritaulun. Kuvankäsittely: Maija Saari

Lehtikultaa ja kaksi signeerausta sisältävä alttaritaulu Kymmenen neitsyttä on Teuvan vetonaula. Tove Jansson maalasi elämänsä aikana vain tämän yhden alttaritaulun. Kuvankäsittely: Maija Saari

Tove Jansson maalasi ainutlaatuisen alttaritaulun, joka auttoi muumien äitiä maksamaan ateljeensa Helsingin Ullanlinnassa – ”On siunattua, että on seiniä”

Teuvan kirkon viisi metriä leveää alttaritaulua käydään ihailemassa Japanista asti.

Helsingistä kotoisin oleva Tove Jansson on tunnettu erityisesti muumien luojana, mutta moni ei tiedä, että hän on maalannut myös alttaritaulun. Janssonin kädenjälkeä on eteläpohjalaisen Teuvan kirkon alttaritaulu Kymmenen neitsyttä vuodelta 1953. Taulu kuvastaa Matteuksen evankeliumin vertausta viidestä viisaasta ja viidestä tyhmästä neitsyestä.

Teos on Suomessa harvinainen paitsi maalarinsa vuoksi, myös siksi, että yleensä alttaritaulut on totuttu näkemään pystysuuntaisina – Kymmenen neitsyttä on sen sijaan viisi metriä leveä. Ajatuksen tauluun Jansson oli saanut jo 1930-luvulla tätinsä mieheltä, joka oli kehottanut häntä käyttämään aihetta jossain maalauksessaan.

Juuri nyt alttaritaulua ei pääse katsomaan, koska Teuvan kirkko on suljettu remontin takia. Alttaritaulu suojataan mahdollisimman huolellisesti. Jansson maalasi työn suoraan kirkon kiviseinään. Kuva: Foto-Nisula, Teuva

Juuri nyt alttaritaulua ei pääse katsomaan, koska Teuvan kirkko on suljettu remontin takia. Alttaritaulu suojataan mahdollisimman huolellisesti. Jansson maalasi työn suoraan kirkon kiviseinään. Kuva: Foto-Nisula, Teuva

1950-luvun alussa Jansson oli julkaissut jo neljä kirjaa. Ensimmäinen Muumi-tarina, Muumit ja suuri tuhotulva, oli ilmestynyt vuonna 1945, ja vuoteen 1950 mennessä hän oli kirjoittanut kolme kirjaa lisää, tosin ne olivat toistaiseksi ilmestyneet vasta Janssonin kotikielellä, ruotsiksi.

Alttaritaulu auttoi ateljeen maksamisessa

1950-luvulla elettiin nousukautta, ja myös Suomen taide-elämää pystyttiin taas avaamaan Eurooppaan päin. Janssonin ajankäyttö oli kuitenkin siirtynyt maalaamisesta etupäässä kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Muumien saama suosio verotti aikaa, jonka hän pystyi käyttämään kuvataiteisiin, ja vaikka Jansson itse koki olevansa ennen kaikkea taidemaalari, kutsuttiin häntä yhä useammin ainoastaan ”muumien äidiksi”.

Jansson oli vuonna 1944 muuttanut asumaan ateljeehensa Helsinkiin Ullanlinnankadulle. Ateljeeasuntonsa hän oli hankkinut lainarahalla. Vaikka Jansson oli vuosikymmenen vaihteessa päässyt maalaamaan useita monumentaalimaalauksia ja vuonna 1948 ilmestynyt Taikurin hattu oli ollut hänelle kirjallinen läpimurto, oli rahalle jatkuvasti tarvetta, sillä hänen lainansa oli suuri.

Alttaritaulusta saamallaan palkalla Tove Jansson pystyi maksamaan pois ateljeeasuntoaan varten ottamaansa velkaa. Kuva: Wikimedia Commons

Alttaritaulusta saamallaan palkalla Tove Jansson pystyi maksamaan pois ateljeeasuntoaan varten ottamaansa velkaa. Kuva: Wikimedia Commons

Vuoden 1952 lopussa Tove Janssonille esitettiin ainutlaatuinen tarjous: hänet haluttiin maalaamaan Teuvalle rakennettavan kirkon alttaritaulu. Vanha kirkko oli tuhoutunut tulipalossa, ja uutta kirkkoa oltiin palkattu suunnittelemaan arkkitehti Elsi Borg. Borgin arkkitehtitoimistossa työskennellyt Kaisa Harjanne tunsi Janssonin, ja ehdotti häntä maalauksen tekijäksi. Janssonille työ oli merkittävä, ja eräässä kirjeessään hän kirjoittaakin: ”On siunattua, että on seiniä - -”.

Lehtikulta loppui kesken

Teuvalainen opetusneuvos Kalervo Niemelä on oman arvionsa mukaan esitellyt Kymmenen neitsyttä ainakin sata kertaa sen jälkeen, kun eläköityi vuonna 1995. Teos on paikallinen vetonaula, ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä, onhan se ainoa Janssonin maalaama alttaritaulu.

– Pisin esittely, jonka olen pitänyt, on ollut kolmen tunnin mittainen. Välillä tätä on tultu ihmettelemään Japanista asti, Niemelä kertoo.

Tove Janssonin nimikirjoitus sijaitsee kuvan oikeassa alakulmassa. Kuva: Foto-Nisula, Teuva

Tove Janssonin nimikirjoitus sijaitsee kuvan oikeassa alakulmassa. Kuva: Foto-Nisula, Teuva

Jansson aloitti luonnostelutyönsä Helsingin ateljeessaan. Luonnoksia syntyi ainakin viisi, jotka hän myöhemmin lahjoitti pois. Yksi luonnoksista oli esillä Ateneumissa, Janssonin juhlanäyttelyssä vuonna 2014.

Maalaustyöt aloitettiin keväällä 1953, ja ne kestivät noin kuukauden, kunnes Janssonilta loppui lehtikulta, jota hän käytti esimerkiksi alttaritaulun lehdissä ja neitsyiden sädekehissä. Alttaritaulu oli Janssonin ensimmäinen työ, jossa hän käytti lehtikultaa. Työt keskeytyivät joksikin aikaa, mutta taulu saatiin valmiiksi juuri ennen ensimmäistä adventtia.

Tuntematon taiteilija Teuvalla

Janssonin ajasta Teuvalla on olemassa vaihtelevia aikalaiskuvauksia. Maalaustyön aikaan Jansson oli vielä Teuvalla tuntematon, mutta häntä muistelevat ovat esimerkiksi kertoneet, kuinka hänellä oli aina eväänään limonaatia ja ranskanpullaa.

Teuvan nuorisotalon osuuskaupan ruokalassa työskennellyt rouva on muistellut, kuinka Jansson kävi usein heillä syömässä, eikä koskaan valittanut ruuasta. Hän ei syömään tullessaan vaihtanut pois työasuaan, joten paidasta pystyi näkemään, minkä väristä maalia Jansson oli minäkin päivänä käyttänyt.

Vielä tänäkään päivänä ei tiedetä, kuinka arvokas alttaritaulu todella on.
– Kalervo Niemelä

Myös alttaritauluun liittyy useita tarinoita.

– Vielä tänäkään päivänä ei tiedetä, kuinka arvokas alttaritaulu todella on, Kalervo Niemelä paljastaa.

Taulu oli lahjoitus liikemies Erland Luomalta, sillä palaneen kirkon vakuutusrahat eivät inflaation takia riittäneet uuden pyhätön rakentamiseen. Niemelän mukaan kylillä kiersi pitkään tarina, että Jansson olisi ikuistanut tauluun myös liikemiehen tyttären.

Huhu pitää paikkansa, Niemelä vahvistaa. Kertoman mukaan Erland Luoman tytär on alttaritaulussa kolmas vasemmalta. Alttaritaulussa on myös kaksi signeerausta, joista vasemmassa alakulmassa oleva on Luoman. Janssonin signeeraus löytyy taulun oikeasta alakulmasta.

Tove Janssonin maalaama alttaritaulu Teuvalla on muodoltaan erikoinen, sillä yleensä Suomessa ollaan totuttu näkemään pystysuuntaisia alttaritauluja.

Tove Janssonin maalaama alttaritaulu Teuvalla on muodoltaan erikoinen, sillä yleensä Suomessa ollaan totuttu näkemään pystysuuntaisia alttaritauluja.

Teuvan alttaritaulun maalaamisen jälkeen Jansson palasi Helsinkiin, jossa hän jatkoi taiteilijan ja kirjailijan uraansa. Mutta aivan kuten Jansson vaikutti Teuvaan, myös Teuva on vaikuttanut Janssonin tuotantoon. Arvellaan, että kirja, jota hän kirjoitti alttaritaulun maalaamisen aikaan, on saanut vaikutteita Etelä-Pohjanmaan kevättulvista.

Tuo kirja ilmestyi vuonna 1954 ja sai nimekseen Vaarallinen juhannus.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi