Ikali Karvinen on tehnyt kehitysyhteistyö- ja rauhantyötä monissa maissa: Keniassa, Kambodžassa, Eritreassa ja Somaliassa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori.
Myös naiset ja nuoret kutsutaan neuvottelupöytiin, kun Kirkon Ulkomaanapu tekee rauhantyötä Somaliassa
Kunnallishallinnon rakentaminen on rauhantyötä Somaliassa, jonka hallinto on romahtanut kauan sitten. Kirkon Ulkomaanavun Ikali Karvinen kertoo aiheesta Maailma kylässä -festivaalilla ensi sunnuntaina.
Ikali Karvinen palasi vappuna Somaliasta Suomeen. Hän työskenteli siellä puolitoista vuotta Kirkon Ulkomaanavun (KUA) maajohtajana.
– Oli melkoinen ihmiskoe asua merikontissa Mogadishun lentokentän lähellä, kansainvälisten työntekijöiden leirissä, Karvinen toteaa.
– Arkiliikunta oli sitä, että kävelin kontista autolle ja autolta toimistoon. Kanttiinin ruoka oli aina samaa. Usein vietin kontissa uurimman osan vuorokaudesta. Siinä pitää tulla toimeen itsensä kanssa!
Karujen olojen syynä on Somalian heikko turvallisuustilanne. Karvinen kertoo, että tilanne huononi uudestaan rauhallisesti sujuneiden vuoden 2022 presidentinvaalien jälkeen.
Uusi hallinto julisti islamistijärjestö Al-Shabaabin vastaisen taistelun. Al-Shabaab tekee myös pääkaupunki Mogadishussa salamurhia ja autopommi-iskuja, ja se on kyennyt soluttautumaan jopa lentokentälle.
Maailman hauraimpiin valtioihin kuuluva Somalia kärsii myös pitkäaikaisesta kuivuudesta ja ruokakriisistä. Nälkä ja konfliktit ajavat ihmisiä pakolaisleireihin maan sisällä. Huhtikuussa saatiin kuitenkin onneksi sadetta. Suurista ongelmista huolimatta Somaliassa tehdään pitkäjänteistä rauhantyötä, kehitysyhteistyötä ja humanitaarista avustustyötä.
Kunnallishallinnon perustaminen alkaa eri klaanien tapaamisilla
Kirkon Ulkomaanavun rauhantyö Somaliassa keskittyy Ikali Karvisen mukaan kansallisen sovintoprosessin edistämiseen ja kunnallishallintojen perustamiseen.
– Somalian hallinto on ollut klaanipohjaista. Ihmisten vahva sitoutuminen omaan klaaniin ja sen etujen ajaminen on tietyllä tavalla kunnioitettavaa. Mutta klaanisitoutuminen ei ole paras mahdollinen keino kuntahallinnon perustamiseen, Karvinen sanoo.
Somaliassa valtaa ovat käyttäneet pitkälti vanhat miehet.
Työ alkaa käytännössä siitä, että alueen eri klaanien edustajat pyritään saamaan koolle ja sopimaan paikkajaosta. Pitkällä tähtäyksellä tämä alueneuvosto tai kunnanvaltuusto voi sitten ottaa vastuulleen kunnan perustehtävät kuten tiet, vesihuollon, terveydenhuollon ja poliisitoimen.
– Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että myös naiset ja nuoret ovat mukana neuvottelupöydissä ja neuvostoissa. Somaliassa valtaa ovat käyttäneet pitkälti vanhat miehet, Karvinen sanoo.
Tämä kaikki on hidasta ja vaatii paljon yhteistä keskustelua ja tiedottamista perusoikeuksista. Vaikkapa koulun rakentaminen on paljon selkeämpi urakka. Mutta Karvisen mukaan onnistumisia on tullut. Paikallinen kyräily ja konfliktit ovat vaihtuneet yhteistyöhön esimerkiksi Galkayon alueella.
Kansalaisyhteiskunnan pitää ymmärtää oikeutensa
Somaliassa Kirkon Ulkomaanapu tekee yhteistyötä sekä valtionhallinnon että kansalaisyhteiskunnan kanssa. Monen tason keskusteluyhteydet ovat osoittautuneet tärkeiksi.
– Valtionhallinnon pitäisi ymmärtää perusihmisoikeuksien merkitys ja taata rakenteet. Kansalaisyhteiskunnan pitäisi ymmärtää omat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotta valtio pysyisi tilivelvollisena kansalaisilleen. Tämä on koko ihmisoikeusperustaisen työmme juju, Ikali Karvinen sanoo.
Toimiessaan Somalian työn maajohtajana Karvinen varmisti usein sen, että paikallinen hallinto ymmärtää nämä toimintaperiaatteet. Rauhantyön tiimi puolestaan kävi ja käy keskustelua Somalian kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten kanssa.
Karvinen lisää, että perusrauhantyötä tehdään usein yksinkertaisissa olosuhteissa maakuntakeskuksissa.
– Ulkomaanapu on Somaliassa varsin tunnettu rauhantyössä ja kuntahallinnon rakentamisessa. Monet tahot kuuntelevat meitä tarkkaan, ja yhdessä tehdään, Karvinen kertoo.
– Kirkon Ulkomaanapu on Somaliassa varsin tunnettu kumppani. Monet tahot kuuntelevat meitä tarkkaan, Ikali Karvinen kertoo.
Kuivuutta ja sotaa pakenevia tuetaan mobiilirahalla
Kehitysyhteistyön saralla Ulkomaanapu on panostanut Somaliassa muun muassa koulutukseen. Se tarkoittaa koulujen rakentamista ja korjaamista, opettajien koulutusta, kirjoja ja koulupukuja.
Maan sisäisiä kuivuus- ja sotapakolaisia tuetaan käteisavustuksilla. Maksaminen tapahtuu Ikali Karvisen mukaan mobiilirahalla, mikä on toiminut erittäin hyvin.
– Somaliassa ihmiset käyttävät tosi paljon kännyköitä ja seuraavat somea. Liittymän haltija tarkistetaan, jotta henkilö voidaan rekisteröidä hyödynsaajaksi. Näin varmistetaan avun kohdistuminen oikein.
Avustuksen saaja voi valita itse, mistä ostaa ruokaa, lääkkeitä ja koulutarvikkeita. Näin tuetaan myös paikallista yrittäjyyttä ja tervettä kilpailua.
Karvisen mukaan käteisavustus toimii hyvin niin kauan kuin markkinat toimivat ja tuotteita on myynnissä. Tällöin järjestön ei tarvitse huolehtia kuljetuksista tai varastoinnista, vaan se voi keskittyä siihen, minkä se parhaiten osaa, eli hyödynsaajien valintaan ja avustamiseen.
Vielä on kysyttävä, mistä Ikali Karvisen omaperäinen etunimi juontaa juurensa.
– Se on äitini keksimä, Ikali naurahtaa.
Aikuisena Karvinen on saanut maailmanmatkoillaan kuulla, että nimi tarkoittaa montaa asiaa: Japanissa ankkuria, erään alkuperäiskansan kielessä pikkuveljeä ja Keniassa suurta soturia.
Maailma tulee kylään 27.–28.5.2023
Maailma kylässä -festivaalilla Sovinto-hankkeen nuoret haastattelevat Ikali Karvista ja Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtajaa Laura Lodeniusta su 28.5. klo 11 Takomon Puhelavalla.
Ilmaisen asia- ja musiikkifestivaalin järjestää suomalaisten kehitysjärjestöjen yhdistys Fingo ry ja sen noin 270 jäsenjärjestöä. Seurakunnat ovat mukana järjestämässä Uskontojen kylää, festivaalin puheohjelmaa sekä lasten ohjelmaa Suvilahteen.
Kestävän kehityksen festivaalin ideana on koota yhteen maapallon tulevaisuudesta kiinnostuneet ihmiset ratkaisujen ja tekojen äärelle. Katso koko ohjelma täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Maailman ruokaohjelma varoittaa: Somalia nälänhädän partaalla
AjankohtaistaSomalia on elänyt Ukrainan ja Venäjän tuontiviljan varassa, minkä lisäksi maata koettelee kuivuus.
