Kirkon Ulkomaanavun työntekijät kertovat käteisavustuksista pakolaisleirin asukkaille Somalian Baidoassa. Pakolaiset ovat joutuneet lähtemään kotiseuduiltaan kuivuuden vuoksi.
Somaliassa ei ole satanut kunnolla pariin vuoteen ja Ukrainan sota jumiutti viljalastit – heikoimmassa asemassa olevia autetaan nyt myös käteisavustuksilla
Pula ruoasta ja vedestä on saanut monet somalialaiset jättämään kotinsa. Kirkon Ulkomaanavun käteisavustuksia pakolaisleireillä saavat perheet, joissa vastuuta kantaa nainen tai jopa perheen lapset.
Pahin kuivuus ainakin neljään vuosikymmeneen, Ukrainan sota ja hintojen nousu koettelevat somalialaisia. Ruokaturva on heikentynyt myös naapurimaissa Keniassa, Etiopiassa ja Etelä-Sudanissa.
YK:n arvion mukaan ainakin 7,1 miljoonaa somalialaista kohtaa akuutin ruokakriisin syyskuuhun mennessä ja yli neljällä miljoonalla on pulaa vedestä.
– Viimeisistä kunnollisista sateista on pitkä aika, 2,5–3 vuotta. Yleensä täällä on kaksi sadekautta vuodessa, mutta nyt väliin jäi jo neljäs sadekausi. Sateissa voi olla vaihtelua, mutta tämä ei ole enää normaalia. Tilanne kertoo ilmaston muuttumisesta, paikan päällä oleva Kirkon Ulkomaanavun Somalian maajohtaja Ikali Karvinen kertoo.
Normaalisti yli 90 prosenttia Somaliaan tuotavasta vehnästä on peräisin Ukrainasta, mutta sodan vuoksi sitä ei nyt saada. 22. heinäkuuta Venäjä ja Ukraina allekirjoittivat sopimuksen viljakuljetusten turvaamiseksi, mutta jo seuraavana päivänä Venäjä teki iskun Odessan satamaan.
Kuivuuden, Ukrainan sodan ja inflaation lisäksi ruokaturvaa heikentää Somalian poliittinen tilanne. Osa maasta on terroristijärjestöjen hallussa.
– Somalia on erittäin hauras valtio. Siihen vaikuttavat aseelliset konfliktit, jännitteet eri klaanien välillä sekä terroristijärjestö Al-Shabaab. Maassa on siis nelinkertainen kriisi, jonka lisäksi koronapandemia vaikuttaa yhä, Karvinen kuvailee.
Pitkittynyt kuivuus on ajanut ihmiset liikkeelle. Dahabo Aden Mohamed, hänen puolisonsa ja neljä lastaan asuvat nyt pakolaisleirillä Baidoassa majassa, joka on tehty kepeistä, muovista ja kuluneista vaatteista ja kankaista.
Käteisavustuksilla ostetaan perusasioita
Kirkon Ulkomaanavun työ keskittyy Somaliassa toimeentulon edistämiseen, koulutukseen ja rauhan rakentamiseen.
– Kaikki liittyy osittain myös taisteluun kuivuutta ja nälänhätää vastaan. Akuuttiin tilanteeseen olemme vastanneet ottamalla käyttöön käteisavustukset Baidoan alueella muutamia kuukausia sitten, Ikali Karvinen kertoo.
Ulkomaanavun käteisavustus Somaliassa perustuu kaikkien humanitaaristen toimijoiden yhdessä sopimaan, tutkimukseen perustuvaan ruokakorin hintaan. Käteisavustus osoitetaan yksilöille ja perheille, jotka täyttävät tietyt kriteerit. Somaliassa rahansiirto tapahtuu matkapuhelimiin ja summien perillemenoa valvotaan tarkasti.
Käteisavustuksia on saanut 700 erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa taloutta maan sisäisellä pakolaisleirillä.
– Nämä ovat talouksia, joissa vastuuta kantaa nainen. Näissä perheissä miehet ovat jostakin syystä pois kuvioista tai kuolleet, mutta mukana on myös perheitä, joissa vastuussa taloudesta ovat lapset tai nuoret.
Siinä vaiheessa kun inflaatio alkaa vaikuttaa niin sanottuun keskiluokkaan Itä-Afrikan maissa, uusi polittiinen kriisi voi olla käsissä.
Käteisavustuksen saanut perhe voi itse päättää, mihin rahaa käytetään. Yleensä varoilla on hankittu ruokaa, lääkkeitä, vaatteita tai maksettu koulumaksuja.
– Tutkimusten mukaan käteisavustukset toimivat erittäin hyvin niin kauan kun markkinat toimivat. Siinä vaiheessa kun avustussummat eivät vastaa enää vaikka ruokakorin hintaa, malli ei toimi. Toistaiseksi markkinat toimivat, mutta inflaatio pelottaa. Peruselintarvikkeiden hinnat ovat nousseet kovasti.
Samaan aikaan kun ilmastonmuutos alkaa todella tuntua Afrikan sarvessa, avustus- ja kehitysyhteistyövarojen saaminen ja määrän kasvu näyttävät epävarmoilta. Ihmisten huomio on nyt Ukrainassa, jossa toki tarvitaan myös apua.
Nälkä voi viedä kehitystä taaksepäin
Kun ruoka ja vesi ovat lopussa sekä ihmisiltä että karjalta, elämää on vaikea suunnitella ja monet muut asiat saattavat tuntua sivuseikoilta. Lapset ja nuoret olisi kuitenkin tärkeää saada koulutuksen pariin, jotta heillä olisi tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia.
– Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi koulutustavoitteet unohtuvat helposti. Yritämme kuitenkin pitää yllä ajatusta koulutuksen tärkeydestä ja siitä, että luomme työllistymismahdollisuuksia. Pelkkä hätäavun antaminen ei ole pidemmän päälle kestävä tapa auttaa ihmisiä, Ikali Karvinen sanoo.
Eniten ruokakriisi koskettaa ihmisiä, jotka ovat ennestään heikoimmassa asemassa ja avun varassa: naisia, lapsia, vammaisia henkilöitä, erilaisia vähemmistöjä. Vähitellen se alkaa vaikuttaa kaikkien elämään.
– Siinä vaiheessa kun inflaatio alkaa vaikuttaa niin sanottuun keskiluokkaan Itä-Afrikan maissa, uusi polittiinen kriisi voi olla käsissä. Sillä voi olla monenlaisia heijastevaikutuksia, Karvinen arvioi.
Paikalliset viranomaiset ja poliitikot ovat yrittäneet parantaa tilannetta ensinnäkin vetoamalla kansainväliseen yhteisöön. Ikali Karvisen mukaan hyvää hallintoa ja kuntarakenteita on vahvistettu ja klaanien sisäisiä ja välisiä jännitteitä käsitelty.
– Rauhanrakentaminen jatkuu kaikesta huolimatta.
Entä voiko tilanne olla pysyvä? Onko esimerkiksi Somaliassa alueita, joilta ihmisten on lähdettävä lopullisesti? Ikali Karvisen mukaan nyt tarvitaan järkevää veden ja energian käyttöä ja erilaisia innovaatiota.
– On riski, että jos ei mitään tehdä, tilanne jää pysyväksi tai että kuivat kaudet toistuvat. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo, ja somalialaiset ovat paimentolaisia, jotka tarvitsevat laidunmaata. Jos tietyt alueet kuumenevat pysyvästi, edessä on ainakin nopeaa urbanisoitumista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Myös naiset ja nuoret kutsutaan neuvottelupöytiin, kun Kirkon Ulkomaanapu tekee rauhantyötä Somaliassa
AjankohtaistaKunnallishallinnon rakentaminen on rauhantyötä Somaliassa, jonka hallinto on romahtanut kauan sitten. Kirkon Ulkomaanavun Ikali Karvinen kertoo aiheesta Maailma kylässä -festivaalilla ensi sunnuntaina.
