Hilla Alakärpällä (vas.) ja Pinja Keräsellä on vielä vuosi rakennusarkkitehtiopintoja jäljellä. He arvelevat, että hiililaskentamallia tehdessä saadut opit tulevat käyttöön työelämässä.
Myyrmäen kirkon remontin hiilijalanjälki laskettiin – talotekniikan uusiminen toi yllättävän päästöpiikin
Rakennusarkkitehtiopiskelijat Pinja Keränen ja Hilla Alakärppä kehittivät mallin, jolla Vantaan seurakuntayhtymä voi selvittää tulevienkin rakennushankkeidensa hiilijalanjäljen.
Myyrmäen kirkon suuri remontti valmistui syyskuussa 2024. Peruskorjausta kiiteltiin: se sai muun muassa Suomen Rakennusinsinöörien Liiton jakaman RIL-palkinnon toisen sijan valmistumisvuonnaan. Palkinto jaetaan esimerkilliselle rakennustyölle.
Keväällä 2026 selvisi, mikä on esimerkillisen korjausrakennusprojektin ja siitä kuoriutuneen kirkon elinkaaren hiilijalanjälki. Sen selvittivät Ammattikorkeakoulu Metropoliassa rakennusarkkitehdeiksi kolmatta vuotta opiskelevat Pinja Keränen ja Hilla Alakärppä.
Myyrmäen kirkon hiilijalanjäljen selvittämiseksi Keränen ja Alakärppä kehittivät kevään aikana hiililaskentamallin. Sitä Vantaan seurakuntayhtymä voi vastaisuudessa käyttää muissakin uudis- ja korjausrakentamishankkeissaan. Malli oli yhtymän oma toive, kun opiskelijat kyselivät sieltä ideoita opintoihinsa kuuluvan innovaatioprojektin aiheeksi.
– Kirkko pyrkii olemaan edelläkävijä resurssien käytössä, ja ympäristöasiat ovat osa strategiaamme. Rakentaminen on suuri yksittäinen hiilipäästöjen aiheuttaja, perustelee opiskelijoiden työtä ohjannut rakennuttaja-arkkitehti ja projektipäällikkö Juha Paukkeri Vantaan seurakuntayhtymästä.
Tarve oli myös käytännöllinen, sillä rakentamislaki on viime vuoden alussa muuttunut. Uusille rakennuksille on nykyään laskettava hiilijalanjälki. Laki ei toistaiseksi koske kirkkorakennuksia eikä korjausrakentamista, mutta kylläkin monikäyttörakennuksia, joissa on seurakunnallisia tiloja.
– Laskentamallin avulla voimme jo hankesuunnitelmavaiheessa arvioida tulevien remonttien korjausmenetelmiä myös hiilijalanjäljen kannalta, Paukkeri kiittelee.
Tulokset osoittavat, miten hiilipäästöt kertautuvat eri vaiheissa
Laskentamallin teossa Pinja Keränen ja Hilla Alakärppä hyödynsivät standardoituja arvoja, joita on tarjolla eri materiaalien ja rakentamisvaiheiden hiilijalanjäljille. He yhdistivät niitä arkkitehti Juha Leiviskän alkuperäisiin piirustuksiin Myyrmäen kirkosta, seurakuntayhtymältä saamiinsa rakennetyyppipiirustuksiin sekä tietoihin korjauksessa puretuista ja käytetyistä materiaaleista ja energiankulutuksesta. Laskentamallissa rakennuksen elinkaareksi asetettiin 50 vuotta korjauksen jälkeen.
– Näiden tietojen perusteella laskimme sitten hiilijalanjäljen kaikille rakennuksen elinkaaren vaiheille valmistuksesta kuljetukseen, käyttöön, purkuun ja loppusijoitukseen, opiskelijat selittävät.
Lukema ei vielä ole julkinen, vaan siitä tehdään nyt analyysia Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöosastolla. Keränen ja Alakärppä kertovat tulosten kuitenkin osoittavan, miten eri materiaalien ja taloteknisten ratkaisujen hiilipäästöt kertautuvat rakennuksen olemassaolon eri vaiheissa.
Myyrmäen kirkon arkkitehtonisiin ratkaisuihin tutustuminen sai Pinja Keräsen ja Hilla Alakärpän arvostamaan arkkitehti Juha Leiviskän työtä entistä enemmän. Se kiinnostaa myös kansainvälisiä opiskelijoita.
Kirkoissa on paljon lämmitettäviä kuutiometrejä
Hiililaskentamalli antaa Vantaan seurakuntayhtymälle mustaa valkoisella siitä, mitkä asiat ovat rakennuksen ilmastovaikutusten kannalta oikeasti olennaisia.
– Energiankulutuksella ja talotekniikalla on tosi paljon merkitystä, Pinja Keränen summaa.
Kirkot ovat usein korkeita rakennuksia, joissa lämmitettäviä kuutiometrejä on paljon suhteessa pinta-alaan. Silloin on erityisen paljon merkitystä sillä, miten energia tuotetaan. Myyrmäen kirkko on kaukolämpöverkossa, mikä on opiskelijoiden mukaan hyvä ratkaisu. Vantaalla kaukolämpö tuotetaan pääosin jätettä polttamalla.
Talotekniikan uusiminen paljastui tekijöille hiukan yllättäenkin ison hiilipiikin aiheuttajaksi. Sitä hämmästeli myös Juha Paukkeri. Hän uskoo, että asiaan vaikuttavat huippumodernit ratkaisut, joita Myyrmäen kirkossa on käytetty.
– Talotekniikkaan on myös tarvittu paljon pieniä, louhittavia komponentteja toiselta puolelta maailmaa. Muun muassa erilaisten ohjainten ja anturoiden elinkaari on huomattavasti lyhyempi kuin 50 vuotta, joten niitä joudutaan laskentavälillä uusimaan useammin. Laskemme parhaillaan, monessako käyttövuodessa modernisoimisen aiheuttama hiilipiikki neutraloituu, Paukkeri kertoo.
Hilla Alakärppä toteaa talotekniikan melko suuren hiilijalanjäljen muistuttavan, että aina täydellinen uusiminen ei kannata. Vantaan seurakuntayhtymä pystyykin jatkossa helposti vertailemaan korjaamisen ja uusimisen hiilipäästöjä.
– Esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien valmistamisesta ja asentamisesta tulee sen verran suuret päästöt, että niiden kokonaisuudistamista kannattaa harkita huolellisesti, Alakärppä toteaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaan kirkkojen katoille asennettiin aurinkopaneeleita – Vantaan seurakunnat pyrkii kiinteistöissään hiilineutraaliuteen
AjankohtaistaAurinkovoiman käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä Vantaan seurakuntayhtymässä 27 600 kg vuodessa.
