null Myyrmäen kirkon peruskorjaus valmistuu elokuussa – ”Veden kanssa ei enää tule ongelmia”, sanoo projektipäällikkö

Näkymä kirkon kaakkoisosasta, itäjulkisivusta. Valon kirkossa on runsaasti ikkunoita. Perusteelliset ikkunakunnostustyöt vaativat paljon aikaa. Rakennuksen korkeudesta johtuen työt joudutaan suorittamaan pääsääntöisesti henkilönostimien tai rakennustelineiden avulla.

Näkymä kirkon kaakkoisosasta, itäjulkisivusta. Valon kirkossa on runsaasti ikkunoita. Perusteelliset ikkunakunnostustyöt vaativat paljon aikaa. Rakennuksen korkeudesta johtuen työt joudutaan suorittamaan pääsääntöisesti henkilönostimien tai rakennustelineiden avulla.

Ajankohtaista

Myyrmäen kirkon peruskorjaus valmistuu elokuussa – ”Veden kanssa ei enää tule ongelmia”, sanoo projektipäällikkö

Veden vahingoittamaa ja osin kehnosti tehtyä Myyrmäen kirkkoa on korjattu jo yli vuoden ajan. Hintaa mittavalle korjausurakalle kertyy lopulta reilut 17 miljoonaa euroa.

Toukokuinen aurinko paistaa lämpimästi Myyrmäen kirkon työmaalla. Peruskorjauksen työt ovat täydessä käynnissä ja pian loppusuoralla. Kesän aikana Myyrmäen kirkolla tehdään viimeistelytöitä.

– Muun muassa listoittamista, viimeistelymaalausta, laatoituksen rippeitä, kalusterakentamista, maanrakennuksen pintatöitä ja parkkipaikan asvaltointia, Vantaan seurakunnilla peruskorjauksen projektipäällikkönä työskentelevä Juha Paukkeri luettelee.

Elokuun alkupuolella urakoitsija luovuttaa rakennuksen, ja juhlamessua päästään viettämään syyskuussa. Hankkeen aikataulu on venynyt muutamalla kuukaudella. Rakennusluvan hankkiminen vei odotettua kauemmin. Tämän jälkeen valmistumista ovat viivästyttäneet alttarin ja rakennuksen alapohjan ennakoitua laajemmat korjaustyöt.

”Alkuperäinen tiili on helposti vettä imevää”, Juha Paukkeri kertoo.

”Alkuperäinen tiili on helposti vettä imevää”, Juha Paukkeri kertoo.

Heikon rakentamisen merkit näkyneet

Purkutyöt alkoivat Myyrmäen kirkolla viime vuoden maaliskuussa ja ne ovat jatkuneet aina näihin päiviin saakka. Vuonna 2019 suljetun kirkon ongelmien aiheuttajana on ollut suurelta osin vesi.

– Vedenohjaukset ovat pettäneet tai olleet puutteellisia monessa paikassa, Juha Paukkeri toteaa.

Vuonna 1984 valmistuneen kirkon rakentamistavasta löytyy moitittavaa. Perinteistä rakennusta kiertävää salaojitusta ei ollut joka paikassa ja siellä missä sellainen oli, se oli asennettu liian ylös. Joko sokkelissa ei ollut lainkaan vesieristystä tai se oli hoidettu puutteellisella bitumisivelyllä. Jossain kohdassa kirkon maanvarainen pohjalaatta lepäsi suoraan savimaan päällä. Maanrakennustöiden yhteydessä tontilta on löytynyt maahan haudattuja rakennusjätteitä, mikä on Paukkerin mukaan kirkon rakennusajalle tyypillistä.

– Monissa kohdin heikkoa rakentamista, tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta, Paukkeri sanoo.

Kirkkosalissa on käynnissä suuritöinen uuden alttariulokkeen rakentamistyö, joka on loppusuoralla.

Kirkkosalissa on käynnissä suuritöinen uuden alttariulokkeen rakentamistyö, joka on loppusuoralla.

Julkisivun uusiminen edessä on myöhemmin

Peruskorjauksen hinnaksi kertyy lopulta reilut 17 miljoonaa euroa. Korjattavaa löytyi hankkeen edetessä lisää. Tähän oli varauduttu. Vesikaton, alttarin ja alapohjan korjaustyöt, maanrakennustyöt sekä ikkunoiden kunnostaminen olivat odotettua isompia urakoita.

– Julkisivu oli vielä säilytettävissä. Tiiliseiniä on uusittu vain paikkakorjauksin, Paukkeri kertoo.

Tiilimuurauksen takaa puuttuvan tuuletusraon aiheuttama riski on minimoitu rakennuksen sisäpuolisella tiivistämisellä ja vedenohjauksien parannuksilla. Julkisivun uusiminen on edessä 10–15 vuoden päästä.

– Korjausta toteuttavan väen kantava ajatus on ollut minimoida riskejä niin hyvin kuin mahdollista, Paukkeri sanoo.

– Veden kanssa ei enää tule ongelmia, hän lupaa.

Juha Paukkeri näyttää tietokoneelta merkittäviä peruskorjauksen kustannuksia kasvattaneita tekijöitä. Maatöiden laajentuminen 650 000, ikkunakunnostukset 500 000, alapohjan uusiminen 600–800 000, alttarin uusiminen 500 000 sekä vesikatto ja vedenohjaus 300 000 euroa.

Juha Paukkeri näyttää tietokoneelta merkittäviä peruskorjauksen kustannuksia kasvattaneita tekijöitä. Maatöiden laajentuminen 650 000, ikkunakunnostukset 500 000, alapohjan uusiminen 600–800 000, alttarin uusiminen 500 000 sekä vesikatto ja vedenohjaus 300 000 euroa.

Kirkkosalin urut ovat ylipaineistetun hupun alla suojassa, kun salissa paiskitaan hommia. Salin ulkoneva alttariosa jouduttiin purkamaan lähes kokonaan. Entisestä jäi jäljelle vain kaksi ulos työntyvää betoniuloketta, jotka puhdistettiin.

Akateemikko Juha Leiviskän suunnittelema kirkko on suojeltu. Osassa rakennusta tilojen ulkonäköä ei saa muuttaa lainkaan, osaa tiloista taas on saanut muuttaa rakennuksen arvoa kunnioittaen. Näin on tehty muun muassa kolmannessa kerroksessa, jonne tulee tiloja Vantaan seurakuntien perheneuvonnalle.

Alimman kerroksen työtilojen seinät on maalattu käyttäjien toiveesta lämpimällä sävyllä ja äänieristystä on parannettu. Aiemmin vaikeakulkuisessa rakennuksessa on nyt huomioitu esteettömyys muun muassa rakentamalla tiloihin hissi.

Juha Paukkerin mukaan korjausurakka on ollut monisyinen kokonaisuus, mielenkiintoinen ja opettavainen matka. Rakennusarkkitehdiksi kouluttautunut Paukkeri ihailee erityisesti kirkon alttaria, joka on hänen mukaansa valotaideteos ja merkittävä osa kirkon kokonaisarkkitehtuuria.

Leiviskän piirtämä kirkko saa Paukkerilta muutenkin pelkkiä kehuja.

– Vaikuttava, ihan uniikki, monella tapaa puhutteleva, hän toteaa.

Paukkeri jättää työmaan taakseen hyvillä mielin. Kirkko on korjattu kuntoon terveillä, uusilla rakenteilla.

– Turvallinen ja terveellinen merkkirakennus, Paukkeri luonnehtii korjattua kirkkoa.

Juha Paukkeri katsoo töiden etenemistä pääsisäänkäynnin katolla.

Juha Paukkeri katsoo töiden etenemistä pääsisäänkäynnin katolla.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.