Sari Snellman on paitsi kalastusneuvoja, myös MM-tason kalastaja ja Suomen kalastusmaajoukkueen jäsen.
Näin saat kalaa! Lue asiantuntijan vinkit kesäkalastajalle
Jos kalasaalista ei onkireissulla tule, niin nyt on apua tarjolla. Onnistuneeseen onkireissuun tarvitaan ainakin hyvä syötti, oikein painotettu koho ja sopivasti mielenkiintoinen kalapaikka.
Nyt on ammattilainen asialla. Tuskin kalatalousneuvoja Sari Snellman on ehtinyt heittää koukkua veteen, kun koho jo uppoaa aaltojen alle. Pikkuinen, hopeana välkähtelevä pikkukala nousee sätkytellen ilmaan.
“Jahas, pieni salakka”, Snellman tunnistaa. “Tiesittekös, että salakoiden suomuista tehtiin ennen vanhaan koruja? Niissä on niin hieno kiilto.”
Nopein ja ketterin liikkein Snellman irrottaa kalan koukusta ja heittää sen takaisin veteen. Salakka ottaa pikaspurtin ja katoaa aaltoihin nopeasti.
“Salakat ovat uteliaita pikkukaloja, jotka viihtyvät pintavedessä. Kaikki pinnassa liikkuva ja vedessä pöllyävä kiinnostaa niitä”, Snellman kertoo.
Vanhankaupunginkosken Meri-infossa työskentelevä Snellman tuntee kalat ja kalapaikat. Hän on paitsi kalastusneuvoja, myös MM-tason kalastaja ja Suomen kalastusmaajoukkueen jäsen. Hän jos kuka osaa auttaa aloittelevaa kalastajaa harrastuksen pariin.
“Vasta-alkajalle suosittelen onkimista. Se on helppoa, kalastuspaikkoja on paljon ja välineet ovat edullisia”, Snellman listaa. “Lisäksi onkimalla voi saada monenlaisia kaloja, esimerkiksi ahvenia ja erilaisia särkikaloja, kuten toutaimia ja pasureita. Onkeen voi tarttua myös lahnoja, siikoja ja vaikka pieniä haukiakin.”
Ajattele kuin olisit kala
Otollisimmallaan kala on silloin, kun yö vaihtuu aamuksi. Keskellä yötä ei kuitenkaan kalojen takia tarvitse kukkua, sillä saalista saa päivälläkin, kun tietää oikeat paikat. Silloin pitää ajatella kuin kala.
“Onkimiseen kannattaa valita paikka, jossa on kalan kannalta joko jotain ravinteikasta ja kiinnostavaa tai joissa kala saa suojaa”, Snellman kertoo. “Kaikki ulokkeet, kivikot ja karikot kiinnostavat kaloja. Kohdat, joissa on kasvillisuutta tai vaikka kaatunut puunrunko, ovat kalojen mielestä mukavia.”
Siltojen alusalueita kannattaa kokeilla myös.
“Silloilta tipahtelee alas veteen kaikenlaista kaloja kiinnostavaa. Esimerkiksi täällä Vanhankaupunginlahdella sillan seutu on suosittu kalapaikka.”
Sääkin vaikuttaa siihen, minne kalat hakeutuvat. Vanha sanonta, että sateella kala syö, pitää Snellmannin mielestä paikkansa.
“Silloin on viileämpää ja kalat liikkuvat enemmän, mutta kyllä kala syö aurinkoisellakin säällä. Toki, jos päivä on kuuma, kalat hakeutuvat viileämpiin kohtiin ja syvemmälle.”
Kelluva koho karkottaa saaliin
Onkimiseen tarvitaan vapa, siima, koukku, paino ja koho.
“Periaatteessa onkivavan voi tehdä vaikka pitkästä kepistä, mutta kaupasta saa ihan muutamalla eurolla kevyitä onkivapoja, joita on puukeppejä helpompi kannatella”, Snellman vinkkaa.
Hyvä koho on pieni, kevyt ja painotettu niin, ettei sen tuottama vastus pelota kalaa syötiltä pois.
“Usein näkee perinteisiä punavalkeita kohoja kelluvan niin, että suurin osa kohosta on pinnalla. Se tarkoittaa, että onki on painotettu väärin.”
Korkealla pinnalla kelluva koho tuottaa vastusta, kun kala näykkii syöttiä. Kala huomaa sen.
“Lisäämällä onkilaitteeseen painoa, saadaan koho kellumaan syvemmällä. Hyvässä kohossa vain onkilaitteen pää ja yläantenni näkyy”, Sari Snellman opettaa. “Silloin koho tuottaa vain vähän vastusta ja toisaalta myös kalastaja näkee herkemmin, milloin kala on syöttiä maistelemassa.”
Entä jos ei kalaa tule?
Aloittelijaa kismittää, jos kalareissulta joutuu palaamaan tyhjin käsin. Mitä on tehnyt väärin, jos kala ei ole edes nykäissyt?
“Ei välttämättä mitään. Kalat ovat olleet ehkä eri paikassa juuri silloin”, Snellman tuumii.
On olemassa kuitenkin asioita, joita kannattaa tarkistaa.
“Kannattaa kurkistaa onko syötti kunnossa. Jos käyttää matoa tai toukkaa, pitäisi se olla asetettu mahdollisimman liikkuvaksi.”
Jos syötti osuu pohjaan, eivät kalat pääse siihen kiinni.
“Kalat elelevät eri korkeuksissa. Toiset lajit viihtyvät lähellä pohjaa, jotkut uivat keskivedessä ja osa, kuten salakat, ovat pintaveden kaloja. Jos yhdestä syvyydestä ei tule kalaa, kannattaa kokeilla toisesta.”
Mäski on kuin kalojen tiikerikakku. Siihen voi sekoittaa vaikka korppujauhoja, matohakkelusta ja toukkia."
Jos kaikki syvyydet on jo testattu, voi olla hyvä vaihtaa paikkaa.
“Kovin kauaa ei kannata olla yhdellä paikalla. Jos kalat eivät käy edes nykimässä, on parasta kokeilla vaikka kymmenen metrin päästä tai vastarannalta.”
Snellman tietää myös kuinka kaloja voidaan houkutella onkipaikoille.
“Lasten kalatapahtumissa käytän usein taikajauhetta”, Snellman nauraa.
Taikajauhe on kalastajien ammattikielellä mäskiä, kaloja houkuttelevaa ravintoseosta, jota myös kalastuskilpailuissa saa käyttää.
“Mäski on kuin kalojen tiikerikakku. Siihen voi sekoittaa vaikka korppujauhoja, matohakkelusta ja toukkia.”
Mäskiä heitellään veteen lähelle omaa onkea. Se levittyy tomumaisesti veteen ja saa kalat kiinnostumaan. Mökin kotirannassa mäskin lailla kaloja voi houkutella tuomalla vaikka tiskiä odottelevan puuro- tai taikinakattilan rantaveteen likoamaan.
Lapsille lisää kalakavereita
Kalastus on yhä suosittu harrastus, vaikka Suomessa varsinainen kotitarvekalastus onkin vähentynyt viime vuosikymmeninä.
Lapsilta puuttuu kalakaverit
“Kalastaminen on hurjan suosittua ja kansainvälistä. Täällä vanhankaupunginlahdella lupakierrosta tehdessä tapaa todella monesta eri maasta tulleita kalastajia, viimeksi oli 18 eri kansallisuutta”, Snellman kertoo.
Lapset ovat Snellmannin mukaan innokasta kalaväkeä, mutta pääkaupunkiseudulla on nähtävissä, ettei lapsilla ole enää välttämättä luontevaa reittiä harrastuksen pariin.
“Usein kalastuksen opettaa oma vanhempi tai isovanhemmat. Pääkaupunkiseudulla on paljon lapsia, joiden isovanhemmat asuvat ehkä kaukana ja joiden vanhemmat ei välttämättä tiedä paikallisia kalapaikkoja”, Snellman miettii.
Siihen haasteeseen Helsingin kaupungin liikuntavirasto ja Stadin kalajunnut Ry pyrkivät nyt vaikuttamaan.
“Järjestämme erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja onkitapahtumia, joissa lapset saavat paitsi kaikki välineet ja syötit lainaan, myös opastusta ja neuvontaa.”
Hyvän harrastuksen pariin Snellman rohkaisee ihan kaikkia.
“Kalastuksessa parasta on se, että saa olla luonnossa. Ja aina on pieni jännitys mukana, kun koskaan ei voi etukäteen tietää, millaista saalista saa.”
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Harras hetki: Muusikko Pami Karvonen ammentaa ”kalaminältään” luovuutta ja syvyyttä
HengellisyysMuusikko Pami Karvonen luonnehtii arkiaamun kalareissua kokonaisvaltaiseksi mielen harjoitukseksi.