Harras hetki: Muusikko Pami Karvonen ammentaa ”kalaminältään” luovuutta ja syvyyttä
Pami Karvonen heittää virveliä siuntiolaisen Fårträsk-järven pohjukassa. Kalastaessaan hän kokee veden liikkeet tavallista syvemmin.

Pami Karvonen heittää virveliä siuntiolaisen Fårträsk-järven pohjukassa. Kalastaessaan hän kokee veden liikkeet tavallista syvemmin.

Harras hetki: Muusikko Pami Karvonen ammentaa ”kalaminältään” luovuutta ja syvyyttä

Muusikko Pami Karvonen luonnehtii arkiaamun kalareissua kokonaisvaltaiseksi mielen harjoitukseksi.

Kun päätös kalaan lähtemisestä syntyy, säätilalla ei ole merkitystä.

Kalastamisella on tärkeä paikka Pami Karvosen arkiviikossa. Kahtena tai kolmena aamuna hän menee töihin suoraan kalasta. Karvonen on huomannut olevansa pirteä aina lähtiessään kalaan, vaikka kello olisi vasta neljä aamuyöllä.

Tärkeintä ei ole se, tuleeko kalaa vai ei. Karvonen luonnehtii kalareissua kokonaisvaltaiseksi mielen harjoitukseksi, jossa kaikki vaiheet ovat tärkeitä.

Vaatteiden tai kalapaikan valitseminen eivät ole rutiineja, vaan siinä hetkessä syntyviä tietoisia päätöksiä.

Kalaan lähtiessä seurana on usein ahdistuksen tunne, joka haihtuu puolen tunnin aikana. Sen jälkeen kaikki tuntuu selvältä ja kirkkaalta.

Karvonen kalastaa mielellään kaikilla tuntemillaan tekniikoilla mato-ongesta virveliin, nuottaan ja verkkoihin. Ainoa poikkeus on vetouistelu, jota hän ei harrasta.

Kalastustapojen vaihtelu tekee kalareissuista omanlaisiaan teoksia, joilla on erilainen rytmi.

Roskakalaa ei ole olemassa

Liian suuri saalis tappaa helposti luovuuden keittiössä. Kun Karvonen palaa kotiin vain yksi kala mukanaan, hän miettii tavallista tarkemmin, millä tavalla valmistaa sen.

Karvonen tähdentää, että roskakalaa ei ole olemassa. Pienten kalojen väheksyminen on hänen mielestään oire siitä, että elämäntapamme on liian kiireinen ja ylenpalttinen.

Ahdistuksen tunne haihtuu puolen tunnin aikana. Sen jälkeen kaikki tuntuu selvältä ja kirkkaalta.

Karvosen kalastus muuttui, kun hän oivalsi Suomen runsaan kalakannan arvon. Sitä ennen hän oli yksi monista kalastajista, jotka etsivät lähinnä suuria lohikaloja.

Eri puolille maailmaa suuntautuvilla kalastusmatkoillaan Karvonen on tutustunut yksinkertaisiin tekniikkoihin, joita soveltamalla esimerkiksi hauesta, lahnasta, säynävästä, särjestä ja suutarista syntyy helposti herkullisia aterioita.

Kalakeittoa ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta sen voi tehdä monella tavalla.

Pami Karvosen kalastus muuttui, kun hän oivalsi Suomen runsaan kalakannan arvon.

Pami Karvosen kalastus muuttui, kun hän oivalsi Suomen runsaan kalakannan arvon.

Veneen penkki on rippituoli

Kalastuskaudella Pami Karvosen lyhytjänteisyys vähenee. Kalaretkien myönteinen, ilon täyttämä hiljaisuus kulkeutuu osaksi arkea.

Karvonen ammentaa "kalaminältään" myös luovuutta, läsnäoloa ja syvyyttä, jota hän tarvitsee muusikon työssään.

Hiljaisuuden jakaminen kalakaverin kanssa syventää kalastuskokemusta. Kalaretkillä käydyissä keskusteluissa syvyys on toista luokkaa kuin muulloin. Sanoja ei välttämättä ole montaa, mutta niillä sanotaan paljon.

Karvonen vertaa veneen penkkiä rippituoliin. Kalaretkellä puhutut asiat jäävät automaattisesti järvelle.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi