Pk-seudun parhaille kalapaikoille pääsee bussilla ja metrolla

Pk-seudun parhaille kalapaikoille pääsee bussilla ja metrolla

Pääkaupunkiseutu on kalastajan runsaudensarvi. Nappaa talteen niin kala-apajat, lupa-asiat ja konkarien kikat onnistuneeseen reissuun!

Rantakalastus on helppo ja hauskaa. Ongelmaksi saattaa muodostua se, ettei tiedä missä kannattaa kalastaa ja minkälaisia kalastuslupia mikin paikka vaatii. Valomerkki kokosi joukon pääkaupunkiseudun helposti saavutettavia kalapaikkoja yhteen.

Stadin kala-apajat

Helsingissä on runsaasti hyviä kalapaikkoja helppojen liikenneyhteyksien päässä. Tunnetuimpia lienee Seurasaari, Mustikkamaa ja Töölönlahti. Paikat tarjoavat runsaasti eri kalalajeja, muun muassa isoja särkikaloja, siikaa, kuhaa ja haukea.

Vanhankaupunginkosken suvanto lienee pääkaupunkiseudun yksi hienoimmista helmistä, jossa voi kalastaa tutuimpien lajien lisäksi hopearuutanaa, karppia, kirjolohta ja meritaimenta. Suvantoon tarvitaan tavallisen kalastusluvan lisäksi myös suvantolupa. Ihan kaupungin ytimessäkin voi kalastaa, vaikka Suomenlinnassa, Lauttasaaren sillalla tai Ruoholahden kanavalla.

Lauttasaaren silta on erityisesti silakan litkaajien suosiossa, etenkin nyt, kun litkaamisesta on tullut jokamiehenoikeus. Ruoholahden kanavan urbaanista ympäristöstä nousee erityisen isoa ahventa ja mustatäplätokkoa. Hyviä kalapaikkoja löytyy myös Arabianrannasta, Kulosaaresta sekä Vantaanjoen varresta.

Espoon kalapaikat

Espoon kala-apajia löytyy tietenkin sieltä täältä merenrannasta ja saarista. Hyviä meripaikkoja ovat muun muassa Soukka, Laajalahti, Mellsteninranta, Karhusaari, Suvisaariston Suinonsalmi ja Otaniemi.

Espoon alueelta löytyy meripaikkojen lisäksi useita järvikalastusmahdollisuuksia, kuten Luukkaan ja Nuuksion retkeilyalueella sijaitsevat lammet ja pienet järvet. Pitkäjärvi, Bodominjärvi ja Lippajärvi ovatkin monen kalastajan suosiossa.

Espoossa kalastaa voi myös Mankinjoen suistoissa, jonka kalakantaan kuuluu muun muassa isoja säynäviä sekä haukia.

Vantaan kalatäkyt

Vantaan kalapaikat koostuvat lähinnä jokipaikoista. Muutamia lampipaikkojakin Vantaalta löytyy ja Kuusijärvelläkin voi kalaonneaan koettaa. Parhaat kalapaikat löytyvät kuitenkin Pitkäkoskelta, Vantaankoskelta ja Matarinkoskelta. Ne ovat erityisesti perho- ja heittokalastuspaikkoja, joiden runsas kalakanta sisältää myös harvinaisia taimenia. Muista tarkistaa paikalliset erityisluvat!

Vantaalaisten suosikkikalapaikat löytyvät Vantaanjoen varrelta. Joki tarjoaa useita pieniä rantakalastamiseen sopivia suvantoja, jotka ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Vantaanjoki sopii erinomaisesti myös ongintaan.

Luvat kuntoon!

Kuka tahansa saa onkia. Se on lähtökohtaisesti jokamiehen oikeus. Vain tietyt kalapaikat, kuten jotkin koskipaikat tai suojelualueet, ovat onkimiseltakin kiellettyjä alueita tai alueita, joihin kalastaja tarvitsee lisäksi jonkin erityisluvan. Alle 18-vuotiaille ja yli 64-vuotialle viehekalastuskin on sallittua ilman lupamaksua, mutta muut maksavat valtion kalastusluvan.

Kalastulupa on viralliselta nimeltään kalastonhoitomaksu, joka tulee maksaa jokaisen 18-64 -vuotiaaan, joka harrastaa muuta kalastusta kuin onkimista, pilkkimistä tai silakan litkaamista. Maksu on henkilökohtainen ja se on maksettava ennen kalastuksen aloittamista. Ravun pyynti ja muu kalastus vaatii kalastonhoitomaksun lisäksi veden omistajan, eli yleensä kaupungin tai valtion, erityislupamaksun. Kalastuluvan voi ostaa vaikka R-kioskilta tai netistä

https://www.youtube.com/watch?v=4MVjwUpVSIs

Tiesitkö nämä kikat?

Kalastamiseen liittyy monta vanhaa vinkkiä ja kikkaa, jotka oppii parhaiten vain omaa kalastuskokemusta kartuttamalla. On kuitenkin joitain asioita, joita voi tarkistaa, jos palaa aina onkireissulta tyhjin käsin.


1. Paikka. Etsi paikka, jossa kalat viihtyvät. Hyvä kala-paja tarjoaa kaloille yleensä joko ravintoa tai suojaa. Kasviston reunamat, kivikot, karikot ja erilaiset ulkonemat kiinnostavat kaloja. Myös siltojen alta löytyy usein mainioita ottipaikkoja.

2. Sää ja kellonaika. Jos päivä on lämmin, kala hakeutuu syvemmälle ja viileämpiin vesiin. Sateisena ja pilvisenä päivänä kala on aktiivisempi ja liikkuu enemmän. Parhaiten kala syö aamun valjetessa tai ilta-aikaan.

3. Kalastussyvyys. Kalat asuvat monessa kerroksessa. Toiset lajit viihtyvät pohjilla, toiset keskivedessä ja osa pinnalla. Jos yhdestä syvyydestä kala ei tartu, kokeile toista. Jos kaikki syvyydet on testattu eikä tulosta synny, kannattaa vaihtaa paikkaa. Kymmenen metrin päässä voi uiskennella suotuisa kalaparvi.

4. Syötit. Syöttinä käytetään yleisesti kärpäsen toukkia ja matoja. Tärkeää on kiinnittää toukka ja mato koukkuun kevyesti niin, että se jää mahdollisimman liikkuvaksi. Raatokärpäsen toukka kiinnitetään koukkuun pepusta päin. Kalastaa voi myös vaikkapa ruisjauhopallerolla, maissilla tai muovisella, matoa muistuttavalla syötillä, jigillä.

5. Onkilaite. Jos onkilaite on liian kevyt, koho kelluu veden pinnalla niin, että melkein koko koho on esillä. Oikein painotetusta kohosta näkyy vain kohon pää ja yläantenni. Silloin kala tuntee mahdollisimman vähän vastusta tarttuessaan koukkuun.

6. Kala koukusta. Kala irrotetaan koukusta rauhallisin ja varmoin ottein. Vapa asetetaan pystyyn ja kättä liu´utetaan siimaa pitkin kalan selälle. Kalssta otetaan tukeva ote pään läheltä ja katsotaan, mistä suunnasta koukku on kalaan tarttunut. Koukku irrotetaan vetämällä se rauhallisesti mutta päättäväisesti kalan suupielestä irti. On tärkeää nostaa kala vedestä heti, kun kala on tarttunut koukkuun, silloin kala ei ehdi nielaista koukkua vatsaansa ja irrottaminen on mahdollista. Jos et aio pitää kalaa, vapauta se heti. Jos keräät saalista, käytä sumppua tai suolista kala heti ja siirrä suolistettu kala kylmälaatikkoon.

7. Mäski. Kaloja voi yrittää myös houkutella paikalle. Mäskiä, eli kalaa kiinnostavaa ravintotahnaa, voidaan levittää kalapaikalle. Mäski tehdään yleensä jauhoista, matohakkeluksesta ja toukan palasista. Sen tomumainen levittymistapa ja ravintoaineet houkuttelevat kaloja. Myös kilpakalastajat käyttävät erilaisia mäskejä kalastussuorituksissaan. Koti- tai mökkirannassa voi myös liottaa tiskiä odottavia taikina- tai puurokattiloita houkuttelemassa kaloja rantaan.

Lähteet: Helsingin kaupungin kalatalousneuvoja Sari Snellman ja Suomen vapaa-ajan kalastajat Ry

>> Lue juttu Näin saat kalaa!

Muokattu 21.6.2016 klo 14: Espoonjoki poistettu jutusta, koska siellä kalastus on lähes kokonaan kielletty. Maininta taimenesta Espoonjoessa poistettu, koska luonnontaimen on kokonaan rauhoitettu. Ainoastaan istutettuja taimenia saa kalastaa, ja Espoonjoessa ei niitä juuri ole.

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi