null Noin puolet maailman ihmisistä siirtyi elämään vuotta 2021 – Vuoden vaihtuminen on tärkeä juhla ympäri maailmaa

Noin puolet maailman ihmisistä siirtyi elämään vuotta 2021 – Vuoden vaihtuminen on tärkeä juhla ympäri maailmaa

Ajan laskeminen on aloitettu jo tuhansia vuosia sitten muinaisessa Babyloniassa. Monessa maassa käytetään useampaa kalenteria rinnakkain.

Ihminen on laskenut aikaa muinaisesta Babyloniasta lähtien. Ajan laskeminen on ollut tärkeää eloonjäämisen kannalta. Näin yhteisöt ovat pysyneet perillä siitä, milloin viljat kannattaa kylvää ja sato korjata.

Myös valtaapitäville ajanlaskeminen on ollut mielekästä touhua. Näin veronkerääjät on muistettu lähettää säännöllisin väliajoin veronkeruumatkoille kansalaisten keskuuteen.

– Valtiollisten juhlien takia ajanlaskeminen oli tärkeää. Jos jotain tiettyä jumalaa ei muistettu oikealla hetkellä, niin luvassa ajateltiin olevan ikävyyksiä, yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen kertoo.

Ajanlaskun nollahetki on määritelty eri kulttuureissa eri tavalla. Yleensä se liittyy johonkin merkittävään yhteiskunnalliseen tai uskonnolliseen tapahtumaan.

Pohjois-Koreassa ajanlasku alkaa ”Suuren johtajan” Kim-Il-sungin syntymäpäivästä 15. huhtikuuta vuonna 1912. Virallisen Juche-kalenterin mukaan menossa on vuosi 110.

Tällä hetkellä Etiopiassa eletään vuotta 2013.

Islamilainen kalenteri alkaa hetkestä, jolloin profeetta Muhammed pakeni Mekasta Medinaan. Buddhalainen ajanlasku alkaa siitä, kun Buddha saavutti nirvanan.

Etiopialainen kalenteri perustuu kristinuskoon. Sen nollahetki on neitsyt Marian ilmestyspäivä. Kalenteri on tehty Annianus-munkin laskelmien pohjalta.

Etiopiassa uusi vuosi alkoi jo neljä kuukautta sitten syyskuun 11. päivänä 2020. Tällä hetkellä Etiopiassa eletään vuotta 2013.

Länsimaissa on käytössä gregoriaaninen kalenteri, jonka pääsiäisen vuosittainen ajankohta perustuu 500-luvulla eläneen Dionysius Exiguus -munkin laskelmiin. Tuohon aikaan ajanlaskun nollahetkenä pidettiin keisari Diocletianuksen valtaantuloa. Koska keisari oli tunnettu kristittyjen vainoaja, Exiguus piti ajanlaskutapaa epäsoveliaana tarkoitukseensa, joten hän valitsi ajanlaskun alkuhetkeksi Kristuksen syntymän.

Noin puolet maailman ihmisistä siirtyi elämään vuotta 2021.

Seitsemänpäiväisellä viikolla ei ole uskonnollista pohjaa

Useissa maissa erilaiset kalenterit ja ajanlaskentajärjestelmät toimivat rinnakkain. Valtiollisissa yhteyksissä käytössä on yksi kalenteri ja uskonnollisissa yhteyksissä toinen.

– Meillä Suomessakin on käytössä kaksi muuta kalenteria tavallisen gregoriaanisen lisäksi. Luterilainen kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja ortodoksinen kirkkovuosi syyskuun 1. päivä.

Lisäksi Suomessa on yhteisöjä, jotka seuraavat myös juutalaista tai islamilaista kalenteria.

Tai sitten kyseessä on seitsemän taivaan valoa eli planeetat Merkurius, Venus, Mars, Jupiter, Saturnus sekä Kuu ja Aurinko. Jokaiselle taivaan valolle on ehkä haluttu omistaa yksi päivä, Palviainen sanoo.
– Asko Palviainen

– Seitsemänpäiväisestä viikosta on välillä haluttu päästä eroon, koska sen on ajateltu liittyvän uskontoon, Palviainen sanoo. 

Nykyisin tuntemamme seitsenpäiväinen viikko, jossa on yksi pyhäpäivä, ei ole peräisin Raamatun luomiskertomuksesta.

Jo muinaisessa Babyloniassa viikonpäiviä oli seitsemän, joista yhtenä työn tekeminen oli kiellettyä. Miksi viikonpäiviä oli juuri seitsemän, sitä ei ole saatu varmuudella selvitettyä. Se saattaa liittyä kuun vaiheisiin, jotka vaihtuvat seitsemän päivän välein.  

– Tai sitten kyseessä on seitsemän taivaan valoa eli planeetat Merkurius, Venus, Mars, Jupiter, Saturnus sekä Kuu ja Aurinko. Jokaiselle taivaan valolle on ehkä haluttu omistaa yksi päivä, Palviainen sanoo.

Almanakan julkaiseminen oli kuninkaan myöntämä erityisoikeus

Ensimmäinen suomalainen almanakka ilmestyi vuonna 1608 ruotsiksi. Vuodesta 1705 Suomessa on toimitettu myös suomenkielistä almanakkaa.

Almanakkojen julkaiseminen oli aluksi kuninkaalliseksi tähtitieteilijäksi nimitetylle virkamies Sigfridus Aronus Forsiukselle myönnetty privilegio eli erioikeus. Kuningas myönsi hänelle erioikeuden, koska valtiolla ei ollut varaa maksaa hänelle palkkaa. Ajateltiin, että almanakkaprivilegion avulla hän pystyisi tienaamaan elantonsa. 

Vuonna 1810 yksinoikeus almanakkojen julkaisuun Suomen suuriruhtinaskunnassa siirtyi Turun Akatemialle ja 18 vuotta myöhemmin Helsingin yliopistolle.

Yliopiston almanakkoja painettiin parhaimmillaan 1900-luvulla satojatuhansia kappaleita. Tällöin Helsingin yliopistolla oli Suomen almanakkamarkkinoilla monopoliasema. Nyt painoksia otetaan joitakin kymmeniä tuhansia, koska markkinoilla on myös satoja muita kalentereita.

”Anna, oi Jeesus rauha ja menestys!”

Näin uusi vuosi on alkanut Yliopiston almanakassa jo vuosisatojen ajan.

Vielä viime vuonnakin kysyttiin, miksi emme enää merkitse kalenteriin mätäkuuta. 
– Asko Palviainen

Asko Palviaisen mukaan lausahdus on jäänne menneistä ajoista. Toisinaan almanakkatoimistolle saapuu kyselyjä siitä, miksi almanakassa on edelleen uskonnollisia lauseita. Kyselyjä tulee myös siitä, miksi kalenterissa on horoskooppimerkkejä.

– Kalenterissa on paljon erilaista tietoa, jota ei haluta poistaa, koska se ei ketään häiritsekään. Näin almanakka palvelee mahdollisimman monia, Palviainen sanoo.

Almanakkatoimistossa on todettu monta kertaa, että niin pientä asiaa ei olekaan, jonka perään ei kyseltäisi.

– Vielä viime vuonnakin kysyttiin, miksi emme enää merkitse kalenteriin mätäkuuta, Palviainen kertoo.  

Mätäkuu poistui Yliopiston almanakasta kaksikymmentäviisi vuotta sitten.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi