Nykypäivän ydinpommi tuhoaisi koko sivilisaation

Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommiräjähdysten uhrien muistopäivää vietetään lauantaina 6.8.

02.08.2016 12:03
Janette Leino

Hiroshima ja Nagasaki ovat maailmanhistorian ainoita kaupunkeja, joita vastaan on sodassa käytetty ydinaseita. Ensimmäinen ydinpommi pudotettiin Enola Gay -lentokoneesta 6.8.1945 Hiroshimaan. Muutama päivä myöhemmin pudotettiin toinen pommi Nagasakiin.

Räjähdykset tuottivat valtavaa tuhoa ja sadat tuhannet ihmiset kuolivat tai vammautuivat pysyvästi. Ensimmäinen ydinpommi, Little boy, pudotettiin 9 450 metrin korkeudesta ja sen teho oli noin 13 THT-kilotonnia, mikä on nykyisiin ydinaseisiin verrattuna vähän. Silti se tappoi välittömästi noin 75 000 ihmistä.

Nagasakiin 9.8. pudotettu pommi oli edeltäjäänsä isompi. Fat maniksi nimetyn atomipommin tuhovoima jäi kuitenkin luultua pienemmäksi Nagasakin mäkisen maaston ansiosta.

Nagasakin pommin suurempi voima näkyi kuitenkin tuhojen laajuudessa. Graniitti muuttui karkeaksi 1,5 kertaa kauempana kuin Hiroshimassa ja hiiltymistä tapahtui 3,35 kilometrin päässä. Ihmisiä paloi Nagasakissa 4,2 kilometrin päässä, mutta Hiroshimassa 2,4 kilometrin päässä.

Räjähdystä seurannut kuumuus aiheutti henkiin jääneille todella pahoja rakkulamaisia palovammoja ja paineaalto repi ihmisiltä vaatteet päältä. Paineen ja räjähdyksen voimasta ihmisiä sokaistui. Myös Little boyn pudottanut miehistö sokaistui räjähdyksen valovälähdyksestä. Vielä vuosikymmeniä räjähdyksen jälkeen ihmisiä on sairastunut ja syntynyt vammaisina.

Ydinsulkusopimus on laajin aseidenriisuntasopimus

Ydinsulkusopimus neuvoteltiin vuosina 1957–1968 ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Se astui kansainvälisesti voimaan maaliskuussa 1970. Ydinsulkusopimus jakaa maailman valtiot ydinasevaltioihin ja ydinaseettomiin valtioihin. Se määrittelee ydinasevaltioksi valtion, ”joka on valmistanut ja räjäyttänyt ydinaseen tai muun ydinräjähteen ennen tammikuun 1. päivää 1967".

Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska ja Iso-Britannia lasketaan viideksi viralliseksi ydinasevaltioksi. Sopimuksen ulkopuolelle jättäytyneillä mailla – Israelilla, Intialla ja Pakistanilla – tiedetään myös olevan ydinaseita. Näitä kolmea maata lukuun ottamatta kaikki muut maailman valtiot ovat sitoutuneet ydinsulkusopimukseen.

Marshallinsaaret on haastanut ydinasevallat oikeuteen

Vaikka ydinsulkusopimus on onnistunut vähentämään ydinaseiden leviämistä, se on saanut myös kritiikkiä osakseen. Ydinsulkusopimus perustuu sisäsyntyiseen epätasa-arvoon ydinasevaltioiden ja ydinaseettomien valtioiden välillä. Miksi osalla valtioista on oikeus omistaa ydinase ja toisilta tuo oikeus on kansainvälisen oikeuden nojalla evätty? Sopimus ei myöskään aseta viiden laillisen ydinasevaltion ydinaseriisunnalle mitään takarajaa – mikä tarkoittaa käytännössä, että sopimuksen ydinaseriisuntaa koskeva velvoite on pitkälti jäänyt toteutumatta.

Ydinaseiden vähenemisestä huolimatta tutkijat arvioivat maailmassa olevan edelleen noin 16 000 ydinasetta, kun vuonna 1945 niitä oli kaksi.

Australian pohjoispuolella sijaitseva pieni Marshallinsaarten tasavalta on haastanut kaikki yhdeksän ydinasevaltaa Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen. Mukana ovat myös epäviralliset ydinasevallat: Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea. Perustelu on, että nämä maat eivät ole aidosti ajaneet ydinaseriisuntaa siten kuin heidän olisi kuulunut.

Marshallinsaaret olivat ahkerassa käytössä ydinkoealueena toisen maailmansodan jälkeen 50-luvun lopulle asti. Kokeita tehtiin erityisesti Bikinin atolliksi kutsutulla alueella.

Nykyiset ydinaseet tappavampia

Vuoden 1945 jälkeen atomipommeja on kehitelty eteenpäin ja ne ovat koko ajan laukaisuvalmiudessa. Nämä ydinaseet ovat tuhat kertaa tehokkaampia ja tappavampia kun atomipommit aikanaan. Osa niistä on laukaisuvalmiudessa koko ajan.

Ydinaseiden vähenemisestä huolimatta tutkijat arvioivat maailmassa olevan edelleen noin 16 000 ydinasetta, kun vuonna 1945 niitä oli kaksi. Yhdysvallat ja Venäjä omistavat 93 prosenttia maailman ydinaseista ja käyttävät suuria summia niiden päivittämiseen.

Tänä päivänä ydinpommiräjähdys tietäisi sivilisaation tuhoa.

Hiroshima-tapahtumia

4.8 Pax-piknik Itä-Pasilassa klo 17, Helsinki
Sadankomitean järjestämällä piknikillä Arndt Pekurisen puistossa keskustellaan ydinaseriisunnasta ja ydinsodan uhkasta. Lisätietoja: Sadankomitea, Pax-piknik

6.8 Atomipommien uhrien muistotilaisuus Töölönlahdella klo 21, Helsinki
Tilaisuudessa puheenvuoron pitävät kansanedustaja Pekka Haavisto sekä kirjailija Sirpa Kähkönen. Musiikkia esittää Mari Rantasila ja illan kulusta huolehtii Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. Ydinpommiräjähdysten uhrien muistolle sytytetään kynttilälyhdyt, jotka lasketaan Töölönlahdelle. Vapaa pääsy, kynttilälyhty 2 euroa. Järjestäjät: Suomen Rauhanliitto, Svenska Fredsvänner i Helsingfors ja Helsingin seurakuntayhtymä yhteistyössä muiden rauhanjärjestöjen kanssa. Lisätietoja: Rauhanliitto, Hiroshima-päivä

6.8 Atomipommien uhrien muistotilaisuus Veininmyllyssä klo 18, Vantaa
Hiroshiman pommituksen muistotilaisuus pidetään kello 18 Tikkurilassa Veininmyllyn rannassa. Järjestäjät: Vantaan Rauhanpuolustajat.