Elokuvassa J. Robert Oppenheimer (Cillian Murphy) katselee bunkkerin ikkunasta ensimmäisen ydinpommin räjähdystä. Ydinkoe nimettiin Trinityksi eli Kolminaisuudeksi. Tukipallon koko oli 1,6 kilometriä ja lämpötila räjähdyksen ytimessä jopa kymmenen miljoonaa astetta. Eräs tiedemies kuvasi tapahtuman valonvälähdystä näin: “Aurinko on sen rinnalla kuin pieni kynttilä.” Kuva: Universal Pictures
Atomipommin isästä J. Robert Oppenheimerista kertova elokuva on hyytävän ajankohtainen – ensimmäinen ydinkoe nimeltä ”Kolminaisuus” käynnisti ketjureaktion
Ydinaseita on maailmassa nyt 12 500, ja tutkijoiden maailmanlopusta varoittava Tuomiopäivän kello lähellä keskiyötä.
Kun Christopher Nolanin ohjaama kolmetuntinen elokuva Oppenheimer päättyy, mielessä pyörii monenlaisia ajatuksia. Yksi niistä on se, oliko atomipommin kehittäjien mielessä todella myös se äärimmäisen pieni mahdollisuus, että pommin räjäyttäminen aiheuttaisi ketjureaktion, joka sytyttäisi koko ilmakehän tuleen.
Elokuvassa pommin kehittämistä varten perustetun Manhattan-projektin Los Alamosin laboratorion johtaja J. Robert Oppenheimer vastaa esimiehelleen kenraali Leslie Grovesille, että tällainen mahdollisuus on, mutta todennäköisyys on ”lähellä nollaa”.
Kysymykseen, ja tietenkin koko pommin kehittämiseen tiivistyy se, että tieteellinen tutkimus tai tekniikan edistys ei ole arvovapaata. Tämä on hyvä pitää mielessä nyt, kun tekoälyn kehityksestä intoillaan ja mietitään, miten ja mihin sitä käytetään.
The Washington Postin tuoreesta artikkelista selviää, että atomipommin isäksi kutsuttu Oppenheimer ja kenraali Groves tuskin kävivät kuvatun kaltaista keskustelua juuri ennen ensimmäistä koeräjäytystä. Fyysikko Edward Teller, atomipommia vielä monin verroin tuhoisamman vetypommin tuleva isä, todella nosti asian esille. Hänen huolensa osoitettiin heti turhaksi laskelmilla. Atomipommin kehittämiseen osallistuneet tiedemiehet eivät olleet asiasta huolissaan. Enemmän heitä askarrutti se, toimisiko koko pommi.
Atomipommin kehittäjä J. Robert Oppenheimer työssään Princetonin Institute for Advanced Study -tutkimuslaitoksessa. Oppenheimer teki merkittävää ja laaja-alaista teoreettista tutkimusta monella fysiikan alalla, ja hän oli karismaattinen luennoitsija. Kuva: John Rooney/AP/Lehtikuva
Ydinasevaltioita on nyt ainakin yhdeksän
Vaikka maapallon ilmakehän tuhoava ketjureaktio ei käynnistynyt, käynnistyi toinen vääjäämätön ketjureaktio. Se liittyy sodan ja asevarustelun logiikkaan. Aina kun joku kehittää tuhoisan aseen, siihen vastataan kehittelemällä joku vielä hirveämpi ase.
Pandoran lippaan avanneen ketjureaktion seurauksena maailmassa oli tammikuussa 2023 yhteensä 12 512 ydinkärkeä, joista 9 576 oli toimintavalmiita. Tiedettyjä ydinasevaltioita on yhdeksän ja esimerkiksi Iran haluaisi kovasti tähän joukkoon.
Niin sanottu Tuomiopäivän kello, jota ylläpitää yhdysvaltalainen The Bulletin on The Atomic Scienctists, näyttää nyt 90 sekuntia vailla keskiyötä.
Kylmän sodan alussa kehitetty symbolinen kello on tutkijoiden arvio siitä, miten lähellä tuhoa eli keskiyötä maailma on. Kello on lähempänä maailmanloppua kuin koskaan historiassa, lähempänä kuin Kuuban ohjuskriisin aikana vuonna 1962. Syynä tähän ovat ennen kaikkea Venäjän aloittama sota ja ydinaseuhkailut sekä Pohjois-Korean ohjuskokeet. Myös Kiinan kasvava ydinaseohjelma herättää huolta.
Lehti mainitsee perusteena kellon siirtämiseen myös ilmastonmuutoksen, jonka vastaisia toimia Venäjän hyökkäys Ukrainaan haittaa.
Kyseisen julkaisun perustajiin kuuluu Albert Einstein, suhteellisuusteorian kehittäjä. Vaikka Einstein oli pasifisti, hän antoi tukensa Yhdysvaltain ydinpommin kehittämiselle. Hän piti sitä pienempänä pahana kuin sitä, että natsi-Saksa olisi ehtinyt saada sen ensin.
Cillian Murphy näyttelee elokuvassa J. Robert Oppenheimeria. Kuvassa ollaan kaupungissa, joka rakennettiin keskelle autiomaata tuhansia tutkijoita ja heidän perheitään varten. Kuva: Universal Pictures
Kun pommi valmistui, sitä päätettiin käyttää
Saksalaiset olivat atomipommin kehittämiseen vaadittavassa teoreettisessa osaamisessa ja teknologiassa pitkällä, mutta heiltä puuttuivat Yhdysvaltain ylivertaiset resurssit. J. Robert Oppenheimerin johdolla keskelle autiomaata rakennettiin tutkijoita varten kokonainen salainen kaupunki. Kaikkiaan työhön osallistui eri puolilla Yhdysvaltoja 129 000 ihmistä, ja rahaa siihen kului kaksi miljardia silloista dollaria.
Kun pommi sitten valmistui, sitä päätettiin käyttää, vaikka Saksa olikin jo kukistunut. Päätöksen teki Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman.
Japani pakotettiin antautumaan räjäyttämällä kaksi pommia, ensin Hiroshimassa 6. elokuuta ja sitten Nagasakissa kolme päivää myöhemmin. Kuolonuhrien määrästä ei vieläkään ole yksimielisyyttä, arviot vaihtelevat 110 000–210 000:n välillä. Suurempiakin lukuja on esitetty.
Miljoonan asteen kuumuus, paineaalto ja tuuli ja sitä seuraava tulimyrsky tappoivat ja vammauttivat heti. Säteily oli näkymätön tappaja, joka aiheutti säteilysairauden eli ”atomiruton” ja syöpäkuolemia vielä vuosikymmeniä räjähdysten jälkeen.
Hiroshiman atomipommin sienen muotoinen pilvi näytti tältä muutama minuutti räjähdyksen jälkeen. Kuva: Wikimedia Commons
”Minusta on tullut kuolema, maailmojen tuhoaja”
Oppenheimer-elokuvassa kuvataan, kuinka tutkijat juhlivat työnsä tuloksia. Omantunnontuskat tulivat, jos tulivat, myöhemmin. J. Robert Oppenheimer näkee elokuvassa uhrit mielessään ja kauhistuu ajatusta ydinohjusten aiheuttamasta maailman tuhoutumisesta. ”Minusta on tullut kuolema, maailmojen tuhoaja”, hän toteaa ja lainaa tässä Vishnu-jumalan sanoja hindulaisuuden pyhästä kirjasta Bhagavad Gitasta.
Myös kristinuskon termi kolminaisuus on mukana pommin kehittämisessä. Ensimmäinen ydinkoe New Mexicon autiomaassa sai nimen Trinity eli kolminaisuus. Oppenheimer keksi nimen lempirunoilijaltaan, 1600-luvulla eläneeltä John Donnelta, kahdesta tämän hartaudellisesta runosta. Toisessa niistä runoilija pyytää kolmiyhteistä Jumalaa nujertamaan sydämensä, jotta runoilija löytäisi Jumalassa todellisen vapauden.
Historioitsija Richard Rhodes arvioi kirjassaan The Making of the Atomic Bomb, että Oppenheimerille atomipommi oli kuoleman ase, joka voisi lopettaa sodan ja siten vapauttaa ihmiskunnan pahasta. Suuri voima tuottaisi siis suuremman hyvän.
Albert Einstein (Tom Conti) keskustelee Oppenheimerin kanssa elokuvassa. Molemmat kannattivat atomipommin kehittämistä, jotta Hitlerin Saksa ei ehtisi ensin. Kuva: Universal Pictures
Ajatteli Oppenheimer niin tai näin, atomipommien räjäyttäminen ainakin nopeutti Japanin antautumista. Olisiko pelkkä koeräjäytys riittänyt siihen? Voi olla, että ei.
Jos sota olisi jatkunut ja liittoutuneiden olisi pitänyt nousta maihin Japanin pääsaarella, omien sotilaiden tappiot olisivat olleet arviolta satojatuhansia kaatuneita ja haavoittuneita. Yhdysvaltain puolustusministeriö valmisti peräti 370 000 haavoittumisesta annettavaa Purple Heart -mitalia operaatiota varten. Japanilaisia siviilejä oli pelkästään Tokioon maaliskuussa 1945 tehdyssä mattopommituksessa kuollut yli satatuhatta. Japanin merisaarto olisi johtanut valtavaan nälänhätään ja kuolleisuuteen.
Yhdysvallat varautui jo siihen, että Neuvostoliitto kehittäisi oman ydinaseen, kuten aika nopeasti kävikin. Kiihtyvä kilpavarustelu ajoi maailman tuhon partaalle ja toisaalta esti suurvaltoja käymästä toistensa kimppuun. Molemminpuolisen ydintuhon uhka on vahvin mahdollinen pelote. Ikävä kyllä päätöksentekijät eivät aina ole rationaalisia Venäjän televisiokanavien ydinsodan autuutta hehkuttavista propagandisteista puhumattakaan.
Elokuvan kehystarina liittyy Yhdysvaltain kommunistivainoihin
J. Robert Oppenheimer ilmeisesti ajatteli, että atomipommi olisi niin pelottava ase, että se päättäisi ainakin suursodat.
Oppenheimer kestää kolmen tunnin mittansa. Kuva: Universal Pictures
Elokuvan kehyskertomus käsittelee kahta kuulustelua. Pienen piirin suljetussa kuulustelussa Oppenheimerilta tentataan hänen uskollisuuttaan Yhdysvaltoja kohtaan. Toisessa julkisen tutkinnan kohteena on häntä inhoava Lewis Strauss, joka haluaisi ministeriksi.
Elokuvan mukaan Strauss oli katkera mies, joka hyödynsi Yhdysvaltain kommunistivainojen vainoharhaista ilmapiiriä Oppenheimeria vastaan. Pienikin epäilys kommunistisympatioista johti 1950-luvulla monet merkkihenkilöt tutkintalautakuntien eteen. Noin 150 henkilöä joutui vankilaan ja vähintään 10 000 menetti työnsä.
Hiroshima-päivää muistetaan Töölönlahdella
Sunnuntaina 6. elokuuta vietetään atomipommien uhrien muistopäivää eli Hiroshima-päivää eri puolilla Suomea ja maailmaa. Helsingissä päivän päätilaisuus järjestetään Töölönlahden rannalla, Finlandia-talon takana. Tapahtuma alkaa klo 21 puheilla ja musiikilla. Puhujina ovat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki. Musiikista vastaavat Valtteri Bruun ja Kiureli Sammallahti -duo. Kynttilälyhdyt lasketaan Töölönlahteen noin klo 22.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Asiantuntijoiden mukaan maailma on nyt lähempänä tuhoa kuin koskaan aiemmin – perjantaina vietettävä Hiroshima-päivä muistuttaa ydinaseiden uhasta
AjankohtaistaMuodostumassa on uusi ydinaseiden kierre, josta tulisi olla huolissaan, kertoo kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta.
