Nykytaidefestivaali esittelee harvinaisen, viiden millimetrin kokoisen vantaalaisen
Halavasepikän elämä on lyhyt mutta kiihkeä.

Halavasepikän elämä on lyhyt mutta kiihkeä.

Nykytaidefestivaali esittelee harvinaisen, viiden millimetrin kokoisen vantaalaisen

Vantaalainen kovakuoriainen halavasepikkä on arvostetun IHME-nykytaidefestivaalin tähti. Ruotsalainen taiteilija Henrik Håkansson tekee elokuvan, jossa valokeilassa on halavasepikkä.

Vuoden 2018 IHME-teos on elokuva nimeltä THE BEETLE (Kovakuoriainen), jonka tekee ruotsalainen taiteilija Henrik Håkansson.

Elokuva on kuvattu kesällä 2017 Vantaan Mätäojalla, halavasepikän elinympäristössä. Noin 4,5 kilometrin mittainen ja maksimissaan parinsadan metrin levyinen alue on tämän alle sentin mittaisen kuoriaisen ainoa tunnettu esiintymisalue maailmassa. Halavasepikkä on erikoistunut syömään vain halavaa ja mustuvapajua, jotka viihtyvät tällä Vantaan Louhelassa sijaitsevalla kosteikkoalueella.

Halavasepikän kohtalo kertoo sen elinympäristön hävittämisestä tulvimisen estämiseksi. Kun kovakuoriaisen ainutlaatuisuus selvisi, Vantaan kaupunki on kuitenkin suojellut sen 23,2 hehtaarin suuruisen esiintymisalueen.

Hyönteislajien massakatoaminen on ongelma paitsi paikallisesti myös koko maapallon mittakaavassa. Se on osa sukupuuttoaaltoa, jossa luonnon monimuotoisuus on romahtanut ihmisen vuoksi. Tuore saksalaistutkimus esimerkiksi kertoo hyönteisten määrän vähentyneen 76 prosenttia kymmenellä Saksan luonnonsuojelualueella vuoden 1989 jälkeen. Hyönteisillä on tärkeä rooli monien lajien ravintoketjussa ja kasvien pölyttäjinä – eli myös ihmisen tulevaisuus on niistä kiinni.

– En sanoisi, että kuoriainen näyttelee tässä pääroolia. Pikemminkin teos tarkastelee sitä, mitä tapahtuu, kun hyönteinen asetetaan pääosan esittäjän asemaan. Hyönteinenhän ei näyttele. Sen sijaan kyse on siitä, mitä tapahtuu tilanteessa, jossa hyönteinen asetetaan lajinsa edustajana kameran linssien eteen – ja että se siinä tilanteessa on oma, ihmiselle vieraaksi jäävä itsensä, Håkansson muotoilee IHME-festivaalin nettisivuilla.

– Onko planeettamme muuttumassa liian pieneksi suurelle ihmislajille? Missä kulkevat inhimillisen ja ei-inhimillisen rajat, kysyy festivaalin toiminnanjohtaja ja teoksen kuraattori Paula Toppila.

Halavasepiköitä on jäljellä vain noin 10 000 eikä niitä ole helppo löytää.

Elokuvan ensi-ilta nähdään osana festivaaliohjelmaa Kulttuuritehdas Korjaamolla 25.–26.5. Teos laajenee myös kuoriaislajin elinympäristön läheisyyteen Vantaalla.

Henrik Håkansson kutsuttiin kymmenennen IHME-teoksen tekijäksi, koska hän on taiteilijana edelläkävijä. Håkansson on esittänyt taiteessaan jo parin vuosikymmenen ajan vaihtoehtoja ihmiskeskeiselle maailmankuvalle kasvien ja eläinlajien näkökulmasta. Håkanssonin teoksia on esitetty useissa kansainvälisissä suurnäyttelyissä kuten Venetsian (1997 ja 2003), Berliinin (2001), Sao Paulon (2004) ja Sharjahin biennaaleissa (2007), Yokohama Triennalessa (2011) sekä Kasselin Documentassa (2013). Suomessa Håkansson on esiintynyt Kiasman Saman taivaan alla ja ARS 01 -näyttelyissä (2000 ja 2001).

Halavasepikkääseen Håkansson on tutustunut hyönteistutkija, professori Jyrki Muonan kanssa. Ennen Kirkko ja kaupunkia pääkaupunkiseudun seurakunnat julkaisivat yhdessä Valomerkki-verkkomediaa. Sen jutussa ja videossa (ks. alla) käytiin kesäkuussa 2015 tutustumassa halavasepikän elinympäristöön. Oppaana toimi Muona. Halavasepiköitä on jäljellä vain noin 10 000 eikä niitä ole helppo löytää.

Vantaan vuoden 2016 herättäjäjuhlien juhlajulkaisussa halavasepikkää esiteltiin körttijuhlille sopivana nimikkoeläimenä. Peruste oli se, että sepikän asu tuo mieleen perinteisen körttipuvun. Otus on mustansävyinen, mutta sen raajat ovat punaruskeat ole kovin maailmalliset. Halavasepikkä onkin moderni citykörtti, julkaisussa todettiin.

Toista video

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi