Panu ja Helka Pärssinen mehiläispuvuissa. Puvun läpi on saatu pistoksia, eikä vaarallisiltakaan tilanteilta mehiläisten kanssa ole aina vältytty.
Omavarainen elämäntapa on laittanut Pärssiset ajattelemaan luovasti – paras tuote on hunaja, joka syntyy yhteistyöllä
Helka Pärssinen viihtyy parhaiten arjessaan toteuttaessaan uusia ja vanhoja ideoitaan.
Helka ja Panu Pärssisen kotipihassa Espoon Kauklahdessa kasvaa pieni tropiikki. Luumuja, minikiivejä, kurkkua, kahta eri sorttia viinirypäleitä, mansikoita, tomaattia, omenoita, raparperia. Näitä kaikkia voi poimia heidän puutarhastaan elokuun puolivälin tienoilla, sekä tietysti hunajaa.
Pärssisten talossa on suuri sininen keittiö, joka on myös hyväksytty elintarvikehuoneisto. Siellä valmistuvat Helka Pärssisen Apilankukka-yrityksen tuotteet, joista työläin ja arvokkain on hunaja.
– Jo se, että mehiläiset on saatu Suomen ankaran talven ja tautien yli kevääseen saakka, vaatii paljon työtä ja osaamista, hän kertoo.
Pärssisten talosta on varattu melkein koko alakerta hunajan tuotantoa varten, ja kylpyhuoneeseen on rakennettu pieni hunajatehdas, jossa hunajaa lingotaan ja säilötään. Alakerrasta yläkertaan painavat hunaja-astiat nostetaan ylös erityisellä ”hunajahissillä”.
– Meillä on muodostunut aika selkeät työnjaot. Usein Helka keksii mulle homman, ja minä yritän keksiä siihen jonkun helpottavan koneen, Panu Pärssinen sanoo.
Hunajahissi on tästä hyvä esimerkki, mutta keittiössä on toinenkin käytännön työtä helpottava vempain: hunajanosturi. Sillä nostetaan jälleen raskas hunaja-astia tuotteen purkittamista varten. Senkin on Panu Pärssinen hitsannut.
Helkalla ja Panulla on jo kolme aikuista lasta, jotka ovat muuttaneet pois kotoa. Lapsista on paljon apua hunajanmyynnissä.
Helka Pärssinen nostaa hunajanpurkitusastiaa hunajanosturilla, jonka Panu Pärssinen on rakentanut.
Hunajaa on paljon, ja se on painavaa. Luovat ratkaisut raskaiden kantamusten kuljettamisiksi ovat tulleet tarpeeseen.
Oman maan antimien lisäksi käydään kaupassa
Kaikki alkoi Pärssisten korsolaisesta opiskelijayksiöstä nelisenkymmentä vuotta sitten. Asunnon etupihalla oli puoli neliömetriä varjoisaa nurmikkoa, jossa Helka Pärssinen alkoi viljellä ensimmäisiä kasvejaan.
Nykyään pariskunnan omakotitalo- ja mökkitonteilla kasvaa noin 400 neliömetrin edestä erilaisia kasveja, joiden myötä pakastimet ovat täynnä.
Omavaraisuus on Helkalle itsestään selvää, ja hän haluaa kasvattaa ruokaa itse niin paljon kuin on mahdollista.
– Se on aikamoinen turva, kun on alakerta täynnä purkkeja, Helka sanoo.
Silti kaupassakin täytyy käydä, sillä vaikka omasta maasta lautaselle saadut herkut ovat ihania, yllättävästi niihinkin kyllästyy.
– Ei me pelkästään perunaa ja kurpitsaa jaksettaisi syödä, Panu Pärssinen toteaa.
Pärssisten pihalla kasvaa paljon hedelmiä ja muita maan antimia. Puussa olevat omenat poimitaan ja sadosta tehdään myös hilloa.
Humpuukia kansalle torikojuilta
Apilankukka-yrityksen tarina alkoi Espoon Syysmatin Markkinoilta nelisen vuotta sitten, kun Helka Pärssinen oli pitämässä kojua hunajapurkkien kanssa. Siellä hän tapasi pariskunnan, joka kehotti häntä satsaamaan omaan firmaan.
Nykyään Apilankukka myy hunajan lisäksi tuotteita mehiläisvahasta, propolisuutetta, mehiläisten siitepölystä tekemää pergaa, hilloa ja koruja.
– Mummo opetti, että humpuuki on tärkeää, eli taide, kauneus ja korut. Hajuvesistäkin hän tykkäsi, mutta minä en kestä niitä, Helka kertoo.
Aikaisemmin Helka Pärssinen työskenteli omien sanojensa mukaan ”toimistohommissa”. Hän teki erilaisia esimiestehtäviä, mutta uupumuksen ja sairastelun myötä hän on päätynyt pyörittämään omaa firmaa kotoaan käsin. Tällä hetkellä Helkan ammattinimike on mehiläistarhaaja. Hän viettää suurimman osan ajastaan pusikoissa sekä järjestäen toripäiviä Espoon alueella.
Se on aikamoinen turva, kun on alakerta täynnä purkkeja”
Seuraava toritapahtuma, jossa Apilankukan tuotteita on saatavilla, on jälleen Syysmatin Markkinat.
– Se on huipputapahtuma. Lisäksi tieto siitä, että maksu menee Yhteisvastuukeräykselle, on hyvä juttu, Helka sanoo. Hän lisää, että Syysmatin Markkinat on torimyyjien keskuudessa yksi vuoden odotetuimpia.
– Koko vuosi me puhutaan Syysmatin Markkinoista.
Mehiläis-korvakorut ovat Helka Pärssisen omia suosikkeja. Helka tykkää tehdä koruja omaksi ja muiden iloksi.
Ei koskaan tylsää
Panu Pärssinen työskentelee kontrabasistina Tapiolan sinfoniettassa. Kerran vuodessa hän lähtee tuulettumaan musiikkifestivaaleille. Yhdessä Pärssiset tekevät yhden tai kaksi reissua vuodessa, ja sillä pääsee hyvin irti arjen kuvioista.
– Mutta kyllä tylsistyn tosi nopeasti sitten, jos ei ole mitään säpinää, Helka Pärssinen sanoo.
Onneksi ideoiden saaminen ei tunnu olevan ongelma.
– En tiedä mistä niitä [ideoita] tulee, mutta niitä tulee jatkuvasti ja sitten täytyy vain yrittää hillitä itseään, Helka nauraa.
Sitä Pärssisten arki tuntuu olevan: entisten ja uusien ideoiden toteuttamista. Nyt Helkan edessä siintää kuitenkin tammikuussa koittava loma, ja silloin hän pääsee tekemään lisää mehiläisvahakynttilöitä.
Helka Pärssinen lomailee tammi-helmikuussa, kun puutarha nukkuu ja mehiläiset ovat talviteloilla. Silloin hän askartelee mielellään mehiläisvahasta.
Syysmatin Markkinat pyörivät talkoolaisvoimin
Espoon tuomiokirkonmäellä järjestettävät Syysmatin Markkinat koittavat 19.–20.9. Markkinoilla on toimintaa ja torimyyntiä kello 10–16 molempina päivinä. Tämän vuoden Syysmatin Markkinoiden erityispiirre on tuomiokirkon sulku remontin vuoksi. Saapuminen kannataakin hoitaa julkisilla liikennevälineillä mikäli mahdollista, sillä tuomiokirkonmäellä ja sen lähialueilla on vain vähän pysäköintitilaa.
Markkinoilla on tarjolla herkkuja myös vegaanisena, esimerkiksi soppatykki tarjoaa perinteisen hernekeiton ohessa myös kasvisversion.
Syysmatin Markkinat toteutetaan talkoovoimin. Vapaaehtoiset työntekijät toimivat muun muassa kahvilan hoitajina, myyjinä, askarteluohjaajina ja oppaina. Vapaaehtoiseksi ehtii vielä ilmoittautua.
Lisätietoa markkinoista ja vapaaehtoisilmoittautumisesta osoitteesta https://www.espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat .
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Keppihevospaja, estehyppelyä ja vanhan ajan tunnelmaa – suosituilla SyysMatin markkinoilla vierailee joka vuosi noin 10 000 henkeä
Ajankohtaista Hyvä elämäPerinnetapahtuma järjestetään tänäkin vuonna Espoon tuomiokirkon ympäristössä, vaikka kirkko on kiinni remontin takia.
