null Eläkkeelle päästyään Raimo Tiainen  meni kurssille ja toteutti haaveensa – nyt pihalta löytyy 20 mehiläispesää 

– Mehiläiset eivät hyökkää muulloin kuin ahdistettuina eli jäädessään litistyksiin esimerkiksi puseron poimuun, Raimo Tiainen sanoo.

– Mehiläiset eivät hyökkää muulloin kuin ahdistettuina eli jäädessään litistyksiin esimerkiksi puseron poimuun, Raimo Tiainen sanoo.

Hyvä elämä

Eläkkeelle päästyään Raimo Tiainen  meni kurssille ja toteutti haaveensa – nyt pihalta löytyy 20 mehiläispesää 

Espoolainen Raimo Tiainen, 71, hoitaa vaimonsa kanssa mehiläisiä viikonloppu- ja kesäpaikassaan Karjalohjalla.

1. Raimo Tiainen, miten sinusta tuli mehiläistarhaaja?

– Olin halunnut hoitaa mehiläisiä jo pitkään, mutta yksityisyrittäjällä oli töitä kuusi päivää viikossa.

– Jäädessäni eläkkeelle kävin ensin mehiläishoitokurssin. Tuli kevät ja otimme yhden pesän, seuraavana toisen ja sitten kaksi lisää ja niin edelleen, ja siitä kanta on kasvanut. Kun pistoksen sai, se vei mukanaan. Nykyisin meillä on parikymmentä pesää, mutta olemme menossa siihen suuntaan, että myymme niitä pois uusille harrastajille. Meille riittäisi neljätoista pesää.

2. Miksi mehiläisiä tarhataan?

– Mehiläisten suurin arvo on pölytys, ei hunaja. Tiedemiehet ovat todenneet, että jos pölyttäjiä ei olisi, ei myöskään kasvillisuus kasvaisi eikä lisääntyisi. Oiva esimerkki siitä ovat meidän Karjalohjalla kasvavat pensasmustikat. Heti ensimmäisenä tarhauskesänä, vaikka meillä oli vain yksi pesä, pensasmustikan tuotanto kasvoi räjähdysmäisesti. Myös viher- ja punaherukka tarvitsevat paljon pölyttäjiä.

– Nykyään mehiläisiä käytetään mansikkaviljelmillä pölyttämisen lisäksi myös torjunta-aineen levittämiseen. Kun mehiläiset lähtevät pesästä, ne saavat turkkiinsa torjunta-ainetta ja pölyttäessään hoitavat näin myös homeeneston. Mansikkasadosta tulee runsas ja marjat ovat kauniita ja isoja.

3. Onko mehiläisiä syytä pelätä?

– Ei ole. Mehiläiset ovat tosi rauhallisia, eivätkä ne hyökkää muulloin kuin ahdistettuina eli jäädessään litistyksiin esimerkiksi puseron poimuun. Kun mehiläinen pistää, se kuolee. Jos mehiläinen pistää kunnolla, siitä irtoaa piikki, joka jää ihoon tai vaatteisiin kiinni. Se pitää irrottaa, koska se pumppaa myrkkyä niin kauan kuin sitä siinä on.

– Todennäköisempi pistäjä on kuitenkin ampiainen. Se voi pistää monta kertaa peräkkäin, eikä sen piikki irtoa.

4. Mitä mehiläiset tuottavat hunajan lisäksi?

– Mehiläisvahasta valetaan kynttilöitä, joita käytetään varsinkin ortodoksisessa kirkossa. Vahasta valmistetaan myös lääkinnällisiä voiteita – yleensä omiin tarpeisiin niin kuin vaimoni tekee huulivoidetta. Pesistä kerätään myös perga-siitepölyä, jota käytetään lisäravinteena.

5. Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää ovat luottamus ja lupaus, liittyvät ne sitten uskontoon tai toisiin ihmisiin.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.