Onko suomalaista ruokaa olemassa?
Harva suomalaiseksi mielletty ruoka on puhtaasti kotimainen. Ruokalajit ovat saaneet vaikutteita esimerkiksi naapurimaistamme. Kuva: Thinkstock

Harva suomalaiseksi mielletty ruoka on puhtaasti kotimainen. Ruokalajit ovat saaneet vaikutteita esimerkiksi naapurimaistamme. Kuva: Thinkstock

Onko suomalaista ruokaa olemassa?

Suomalaisen ruuan arvostus on kärsinyt hillityn maustamisen takia, mutta nyt arvostus on taas nousukiidossa.

Moni mieltää vaikkapa hernekeiton, lihapullan tai kahvin suomalaisiksi ruokalajeiksi. Näistä yhdenkään alkuperä ei ole kuitenkaan Suomessa.

Kotimainen keittiö on saanut runsaasti vaikutteita maailmalta.

”Ei meillä hirveästi ole sellaisia ruokalajeja, joita ei missään muualla tehtäisi. Piirakkakulttuurimmekin on ottanut vaikutteita ulkomailta”, toteaa kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta.

Vaikutteita on tullut historian saatossa tietysti eniten naapurimaistamme Ruotsista ja Venäjältä. Uusia raaka-aineita ja mausteita saapuu tuonnin helpottuessa jatkuvasti Suomeen.

”Me olemme positiivisesti uteliaita kokeilemaan uusia ruokia, jotka tulevat muiden maiden ruokakulttuureista. Niitä tehdään paljon soveltaen”, kertoo Hopsu-Neuvonen. Soveltaminen voi tarkoittaa esimerkiksi ulkomaisen ruokalajin raaka-aineiden vaihtoa helpommin Suomesta löytyviksi.

Supisuomalaisia ruokalajeja löytyy kuitenkin muutamia.

”Maakuntaruuista voi löytyä varmasti puhtaasti suomalaisia ruokalajeja, esimerkiksi karjalanpiirakat ja veriruuat”, pohtii Hopsu-Neuvonen. Hän antaa kolmanneksi esimerkiksi kotimaisen innovaation mämmin.
 

Pohjoismainen keittiö nostaa päätään

Suomalaista ruokaa ovat kritisoineet vuoron perään kotimaiset ja ulkomaiset suut.

”Suomalaista ruokaa ei ole arvostettu. Aina on arvostettu enemmän muista ruokakulttuureista tulleita ruokia. Nyt pohjoismainen keittiö on kuitenkin nostanut vahvasti päätään”, kertoo Hopsu-Neuvonen.
 

Maakuntaruuista voi löytyä varmasti puhtaasti suomalaisia ruokalajeja, esimerkiksi karjalanpiirakat ja veriruuat."
– Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta

Pohjoismaisella keittiöllä hän viittaa pohjolan ruokakulttuureihin, joita yhdistää runsas kalan, lihan, perunan, marjojen ja erilaisten viljatuotteiden käyttö.

Yksi syy vähäiseen arvostukseen on hillitty maustaminen. Hopsu-Neuvonen kertoo suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvan, että ruokaa ei mausteta erityisen voimakkaasti: ”Ruuassa maistuvat raaka-aineet, joiden aromit saadaan esille esimerkiksi hauduttamalla.”

Kuvasarjan kuvat on poimittu Instagramista hashtagilla #finnishfood.

60-luvun perunasta tämän päivän välipalaistumiseen

Arja Hopsu-Neuvosen mukaan 60-luvulla syötiin nykyistä huomattavasti vähemmän lihaa. Perunaa ja juureksia käytettiin nykyistä enemmän.

Vielä vuonna 1960 suomalaiset söivät vuodessa keskimäärin 104,1 kiloa perunaa henkeä kohden. Reilussa 50 vuodessa määrä on romahtanut liki puoleen. Viime vuonna perunaa käytettiin Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan 52,3 kiloa henkeä kohden.

60-luvulla myös maitoa ja kananmunia kulutettiin nykyistä enemmän. Maitoa käytettiin nimenomaan sellaisenaan, eikä jatkojalostettuina tuotteina.

Martat ovat huomanneet yhteiskunnassa esiintyvän välipalaistumisen. Moni syö enää yhden lämpimän aterian päivässä. Lämpimien aterioiden sijaan napataan välipalaksi esimerkiksi voileipä tai salaatti.

Nopeiden syötävien vastapainoksi myös pitkään haudutettavat ruuat ovat kasvattaneet suosiotaan pulled porkin kaltaisten ruokien ansiosta.

”On huomattu, että pitkään haudutettavat ruuat eivät vaadi varsinaista työaikaa. Riittää, että ruuan laittaa hautumaan”, Hopsu-Neuvonen toteaa.

Tulevaisuudessa Hopsu-Neuvonen uskoo, että ruokaa tehdään itse ainakin tiettyyn rajaan saakka. Hänen mukaansa tulevaisuus tuo tullessaan myös selkeyttä. Pöytään ei tarvita ”sen seitsemään sorttia”, vaan vähempikin riittää.

Suomalaisten suosikkiruoat 2013
1. Paistettu kala
2. Pizza
3. Pihvi tai leike
4. Lihapullat
5. Uunikala
6. Makaronilaatikko
7. Jauhelihakastike
8. Lasagne
9. Kalakeitto
10. Lämpimät voileivät

Suomen Gallup Elintarviketieto kyseli 1300 kotitaloudelta lempiruokia vuonna 2013. Vastaajat saivat valita 50 ruokalajin joukosta itselle mieluisia ja epämieluisia ruokalajeja. Suosikkiruuat määriteltiin näiden kahden luvun erotuksen perusteella. Kyselyn tulokset on julkaistu Ruokatietoa 2013 -teoksessa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: