Bensiini tuoksuu ja meri ja Chanel – runot piirtävät kuvia satavuotiaasta Suomesta
Ikäisekseen hyvin säilynyt on Kirjapajan julkaisema kokoelma 100-vuotiaan Suomen runoja.

Ikäisekseen hyvin säilynyt on Kirjapajan julkaisema kokoelma 100-vuotiaan Suomen runoja.

Bensiini tuoksuu ja meri ja Chanel – runot piirtävät kuvia satavuotiaasta Suomesta

Runot voivat avata historiaan perspektiivin, joka yllättää.

Jos et yleensä lue runoja, mutta historia kiinnostaa, tartu tähän kirjaan. Saatat yllättyä kahdesti: sekä runoista että siitä, miten ne avaavat historiaa ihan uudella tavalla, tuoreista näkökulmista.

Tuula Korolainen ja Riitta Tulosto ovat koonneet Ikäisekseen hyvin säilynyt -kirjaan runoja satavuotiaan Suomen jokaiselta vuodelta ja ryhmitelleet runot vuosikymmenittäin. Kirja on mitä mainiointa luettavaa kesäkuumalla puun varjossa istuessa, mutta yhtä hyvin syysiltojen pimetessä kotisohvalla.

Kirjasta voi nauttia runon tai vuosikymmenen kerrallaan, googlata netistä lisätietoa runoilijoista tai kaivaa lisämateriaaliksi Suomen historiaa käsittelevää kirjallisuutta. Koska luonto on keskeisessä roolissa suomalaisessa runoudessa, kannattaa katsella myös ympärilleen, mutta tutustua myös urbaaniin sykkeeseen. Runoista löytyy nimittäin sekä luontomystiikkaa että kaupunkielämää.

Korolaisen ja Tuloston valintakriteerit ovat oivalliset. He eivät ole hakeneet kunkin vuoden parasta runoa, vaan runoja, jotka parhaiten kuvaavat kyseisen ajan henkeä. Historian ilot ja surut, arkinen elämä ja ylevät tunnot peilautuvat itse kunkin vuosikymmenen tapahtumiin ja tuon ajan ihmisiin.

Suomesta on tullut sadassa vuodessa kiinteä osa globaalia maailmaa.

Tänä yönä täällä vuotaa verta

Vuoden 1917 runossa eletään orastavan vapauden huumassa ja katkotaan häkkilinnun kahleita, viittauksena sortovuosiin. L. Onervan runo päättyy säkeisiin "Satojen vuosien sammalten alta/kirkkaana nouse ja maailmalle käy!"

Sukellus näistä tunnelmista vuoden 1918 veriseen sisällissotaan on tyylikäs. Kirjassa ei ole punaisen ja valkoisen puolen runoja, niin kuin sen kokoajat ensin suunnittelivat. Sen sijaan tuota synkkää vuotta edustaa Edith Södergranin herkän karmea runo Kuun salaisuus. Käännös on Pentti Saaritsan ja runo alkaa näin: "Kuu tietää… että tänä yönä täällä vuotaa verta./ Kuparista rataa pitkin saapuu järveltä varmuus: /ruumiita makaa kohta leppien alla ihanalla/rannalla."

Näistä tunnelmista mennään 1920-luvun autohurmaan ja kapakkaelämään, koetaan 1930-luvun pula-aika ja sotavuosien tuska, aletaan rakentaa uutta nousua 1950-luvulla, sukelletaan 1960-luvun tunnelmiin ja niin edelleen aina nykyhetkeen asti.

Helsingin keväässä 1952, olympiavuonna, Mikko Kilven runossa "Bensiini tuoksuu ja meri ja Chanel ja hiili/ja kevyt on muurarin kourissa urakkahiili." Vuonna 1974 Juice Leskisen runossa "Jumala loi tanssin!/ Jumala loi transsin!/ Eikä niiltä välttyä voi..." ja meno on niin kovaa, että "Kaikki diggaa minua/ja minä diggaan kaikkia." Asiat ovat menossa parempaan suuntaan ja hilpeyttäkin löytyy.

Per-Hakon Påvalsin kirjoittama ja Tuomas Anhavan suomentama runo Painajaisuni vuodelta 1970 sopisi puolestaan yhtä lailla tähän päivään kuin ilmestymisvuoteensa. Runo alkaa: "Useimmat meidän planeetallamme/ovat nälissään/jonain päivänä he lähtevät tulemaan/kohti meidän täysiä jääkaappejamme/silloin minä ammun." Nythän on niitä, joiden mielestä Välimeren ylittävät pakolaiset ja siirtolaiset olisi parasta jättää oman onnensa nojaan hukkumaan meren aaltoihin.

Tasan eivät käy onnen lahjat sen paremmin Suomessa kuin maailmalla. Pentti Saaritsa kirjoitti tästä runossaan Kuoleman elintavoista 4 vuonna 2014: "Puolet ihmiskunnasta näkee nälkää/puolet keräilee keittokirjoja ja loput 50 prosenttia seuraa kokkiohjelmia."

Suomesta on tullut sadassa vuodessa kiinteä osa globaalia maailmaa. Siksipä pätkä Ilpo Tiihosen runoa Oula, ota Coca-Cola vuodelta 1992: "Our land is nice and fine too,/very beautiful, can see you./We have thousands lakes and fishes,/we are clean and we wash dishes."

Ei muuta kuin kirjan kannet kiinni, skumppalasi tiskikoneeseen ja pesemään mansikkaiset kädet. Kuten kirjan toimittajat sanovat esipuheessaan: Malja kestävälle ja muuttuvalle suomalaisuudelle!

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi