Aleksi ja Nelli-Maria Sarasmaa asuvat Myyrmäessä. Kotona on pyhän Neonillan ikoni.
Ortodoksin ja luterilaisen kodissa eletään ekumeniaa todeksi
Ortodoksi Nelli-Maria Sarasmaa ei näe kirkkokunnissa suuria eroja. Hänen luterilainen miehensä Aleksi Sarasmaa arvostaa ortodoksikirkon pysyvyyttä.
Nelli-Maria ja Aleksi Sarasmaa tutustuivat toisiinsa Espoonlahden kirkolla viitisen vuotta sitten.
– Minä pidin kirkolla kerhoa ja Aleksi osallistui Saapas-koulutukseen. Olimme lukiolaisia, ja me molemmat asuimme vielä kotona, Nelli-Maria kertoo.
– Minulla on hassu tausta. Kun kaverini oli menossa kesällä rippikouluun, hän pyysi minua mukaan, vaikka olen ortodoksi. Kävin hänen kanssaan luterilaisen rippikoulun, mutta minua ei konfirmoitu. Samana kesänä kävin myös ortodoksisen kristinoppikoulun.
Nelli-Maria kastettiin aikoinaan äitinsä mukaisesti ortodoksisen kirkon jäseneksi. Jäsenyys tuntuu Nelli-Mariasta edelleen omalta ja oikealta, vaikka hänellä on monenlaisia yhteyksiä luterilaiseen kirkkoon.
– Käyn myös luterilaisella ehtoollisella, vaikka kirkkojen välillä ei ole virallista ehtoollisyhteyttä. Jossain vaiheessa minulla oli kriisi siitä, toiminko oikein vai väärin. Juteltuani pappien kanssa tulin siihen tulokseen, ettei asiassa ole ongelmaa.
Aleksi ei osallistu ortodoksiselle ehtoolliselle. Ortodoksisessa kirkossa ehtoollinen ymmärretään jäsenyyden merkiksi.
Pyhimykset ovat ortodoksille tärkeitä
– Jumala johon uskotaan ja Raamattu ovat samoja. Vaikka kirkolliset menot ovat erilaisia, tunnen olevani niissä kuin kala vedessä, hän summaa.
– Minä kyllä huomaan eroja kirkkojen opillisissa painotuksissa. Jotkut herätysliikkeet tai vapaat suunnat tuntuvat minusta ortodoksikirkkoa läheisemmiltä, Aleksi toteaa.
Jumala johon uskotaan ja Raamattu ovat samoja. Vaikka kirkolliset menot ovat erilaisia, tunnen olevani niissä kuin kala vedessä. – Nelli-Maria Sarasmaa
Ennen kuin Aleksi tutustui Nelli-Mariaan, hän oli käynyt ortodoksihäissä ja saanut uskontotunneilla perustietoa ortodoksisesta kirkosta.
– Arvostan ortodoksisen kirkon rohkeutta pitää kiinni linjauksistaan. Siellä ei olla niin muutosherkkiä kuin luterilaisella puolella. Monet ortodoksiopit menevät minulla silti yli hilseen. Esimerkiksi pyhimysten keskeinen asema tuntuu vieraalta, Aleksi jatkaa.
Sen sijaan Nelli-Marialle pyhien kunnioittaminen ja nimikkopyhät ovat olennainen osa uskoa.
– Tuntuu hyvältä, että minulla on joku, joka katsoo puoleeni ja johon voin turvautua. Nimikkopyhäni on Neonilla.
Ekumeeniset häät Espoossa
Sarasmaat avioituivat tammikuussa 2015. Heidät vihittiin Espoon tuomiokirkossa luterilaisin ja ortodoksisin menoin.
– Aleksin täti Päivi Isotalo oli vihkipappimme. Kaikki ortodoksipapit eivät hyväksy naispappia, mutta minulle ennestään tuttu ortodoksipappi isä Heikki Huttunen tunnetaan ekumeenisuudestaan. Olisi ollut tosi outoa, jos vihkimiseen ei olisi kuulunut ortodoksista kruunaamista, Nelli-Maria toteaa.
Ekumeeninen rukousviikko 18.–25.1. Aiheena on tänä vuonna ”Kristuksen rakkaus johtaa meidät sovintoon”. Lisätietoja pääkaupunkiseudun tapahtumista: www.ekumenia.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee

Perinteet, mysteeri ja rikkaat jumalanpalvelukset vetävät ortodoksiseen kirkkoon
HengellisyysOrtodoksiseen kirkkoon liittyneet entiset luterilaiset arvostavat myös monia tapoja tuoda usko arkeen, kertoo tutkija Helena Kupari.
