Pappi sai pippurisumutetta silmiinsä maahanmuuttoviranomaisten pidätyskeskuksen luona pidetyssä mielenosoituksessa Broadviewin kylässä Illinoisissa. Kuva: Octavio Jones/AFP/Lehtikuva
Osa Yhdysvaltojen kirkoista nousi vastustamaan Trumpin hallinnon pidätysaaltoa – ”En olisi aktivisti, ellei minulla olisi toivoa ja Kristusta”
Seurakuntien yhteisöt puolustavat Trumpin hallinnon pidättämiä siirtolaisia ja tarjoavat ulkona liikkumista pelkääville ihmisille arkista turvaa. ”Jeesuksen tarinalla on paljon annettavaa tähän tilanteeseen”, All Saints -episkopaalikirkon pappi Tim Rich sanoo.
Kesäkuussa Kalifornia järkyttyi, kun Donald Trumpin hallinnon maahanmuuttoviranomaisten eli ICE:n (Immigration and Customs Enforcement) joukot alkoivat yhtäkkiä pidättää siirtolaisia, erityisesti latinotaustaisia ihmisiä. ICE-joukot iskivät autopesuloihin, maatiloille ja jakelukeskuksiin ja nappasivat jopa koiraa ulkoiluttamassa olleen nuoren opiskelijan.
Pidätysten seurauksena ihmisten arki muuttui: puutarhuri Alfonso ei ilmestynyt enää leikkaamaan ruohoa, kiinalaistaustaiset naapurit pelkäsivät mennä lääkäriin tai kauppaan, eivätkä juuri liikkuneet kotoa. Maallikkopastori otettiin kiinni ja hänet määrättiin poistumaan heti maasta.
Ratsioiden herättämä pelko kasvoi. Pitkäänkin maassa olleilla kaikki viranomaispaperit eivät ole välttämättä kunnossa, vaikka heillä on työ ja he maksavat veroja. Ulkomaalaiset opiskelijat eivät saa maahan viisumeita, vaikka heillä on opiskelupaikka ja opintoihin rahoitus.
Tehtäväni pappina on puhua Jeesuksesta, joka määritteli uudelleen sen, kuka on lähimmäiseni ja keitä ovat marginaalissa elävät ihmiset.
Samalla kasvoi vastarinta: ihmiset alkoivat toimia erityisesti meksikolaisten ja muiden latinotaustaisten ihmisten auttamiseksi. Luotiin whatsapp-ryhmiä, joilla naapurusto tiedotti ICE-joukkojen liikkeistä. Järjestöjen juristit alkoivat antaa lakiapua pidätetyille ja heidän perheilleen. Sähköpostilistoilla jaettiin puhelinnumeroita ja tietoa ja kerrottiin miten toimia, jos maahanmuuttoviranomaiset ottavat kiinni.
Myös seurakuntien vapaaehtoiset lähtivät liikkeelle ja alkoivat käydä kaupassa niille, jotka eivät uskaltaneet liikkua kodeistaan. Kaikki Yhdysvaltojen kirkot eivät kulje Trumpia seuraavan MAGA-liikkeen ja uskonnollisen fundamentalismin talutusnuorassa.
Los Angelesin pidätyskeskus on karu rakennus, joka sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Sen edessä vietetään tiistaisin vigiliaa, jossa kirkkojen ja eri uskontojen edustajat puhuvat ja laulavat niin, että megafonin ääni kuuluu keskuksen muurien sisälle. Pidätetyt vastaavat väläyttämällä kännykän tai lampun valoja selliensä pienten ikkunaruutujen läpi. Lopuksi osallistujat jakavat kukkia paikalla oleville poliiseille ja sotilaille, joista monet ovat itse siirtolaistaustaisia.
Pasadenan All Saints -episkopaalikirkon papit ottavat saarnoissaan kantaa ihmisoikeuksien puolesta. Juneteenth-päivän jumalanpalvelus juhlisti orjuuden päättymistä kesäkuussa. Kuva: Iiris Kivimäki
Nuoret kaipaavat kirkolta hengellisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta
Yhdysvallat jakautuu historian, talouden ja politiikan perusteella erilaisiin todellisuuksiin. Perinteisesti demokraatteja äänestävä Kalifornian osavaltio on ollut erityisesti Trumpin hallinnon hampaissa. Vauras Kalifornia on maailman neljänneksi suurin talousalue informaatio- ja bioteknologian, elokuvateollisuuden, maatalouden ja erilaisten logistiikkakeskusten ansiosta.
Los Angelesin piirikunnan koillisosassa sijaitsevan Pasadenan kaupungin All Saints -episkopaalikirkkoa on sanottu Yhdysvaltojen poliittisimmaksi kirkoksi. Seurakunta joutui jo parikymmentä vuotta sitten veroviranomaisen tarkastuksen kohteeksi, kun se otti kantaa toisen presidenttiehdokkaan puolesta. Verotarkastajat ilmestyivät tutkimaan tilejä ja selvittivät kirkon oikeutta verovapauteen. All Saints voitti tapauksen.
– Emme halua olla puoluepoliittisia emmekä sano, että Jeesus oli demokraatti, vastaava pastori Tim Rich naurahtaa.
Vastaava pastori Tim Rich pitää tärkeänä, että Jeesuksen tarina ja arvot eivät jää kirkonpenkkiin. Kuva: Iiris Kivimäki
Puoluepoliittinen sitoutumattomuus näkyy siinä, että kirkossa ei saa olla poliittisia kampanjatunnuksia, lippalakkeja tai pinssejä, eikä lapsille saa antaa lahjoina puolueiden tunnusvärien mukaisia sinisiä tai punaisia koulureppuja. Koulureput siunataan kirkoissa lukuvuoden alkaessa.
Rich kertoo, että Jeesuksen arvoja eli ihmisarvoa ja lähimmäisenrakkautta tuodaan esiin saarnoissa esimerkiksi jatkamalla laupiaan samarialaisen tarinaa. Hänen mukaansa nykyisen hallinnon poliittiset toimet eivät ole Jeesuksen esittämien arvojen mukaisia.
– Voimme puhua enemmän ja avoimemmin silloin, kun emme ole keskellä vaalikampanjaa. Keskeistä on muistuttaa, että arvoja ei saa jättää kirkonpenkkiin, vaan ne tulee ulottaa arkeen. Yhdelle sopii auttaa käymällä ruokaostoksilla, toinen voi rukoilla tai tukea työtä taloudellisesti.
Pastorin kanta poliittiseen ohjailuun ja manipulointiin on selkeä.
– Koetamme opettaa ihmisille, miten ajatella itse. Eivät nuoret eivätkä vanhemmatkaan halua, että heille sanotaan, mitä pitää ajatella. Haluamme myös näyttää yhteisöissämme, mikä on kristityn elämässä merkityksellistä.
Seurakunta tarjoaa turvattomuutta kokeville myös käytännön ohjeita: keskeistä on maadoittaa oma elämä, jotta ei reagoi uhkiin tai stressiin hermostollisesti ylivirittyneenä. Mielenrauhaan ohjaavat esimerkiksi rukoilu, meditaatio, hengitysharjoitukset, kävely, muistiinpanojen tekeminen tai veden juominen. Ihmisiä kutsutaan myös mukaan toimintaan, kehotetaan pysymään tiiviisti omassa yhteisössä ja seuraamaan oman kirkon verkkosivua. Yksin ei kannata jäädä.
En näe luterilaisuutta hallinnon myötäilijänä, vaan kirkkona, joka elää todeksi vastarintaa ihmisarvon loukkauksia kohtaan.
Pastori Tim Rich ei osaa arvioida, kuinka pitkään nykyinen kriisitilanne voi jatkua.
– Monien elämä on muuttunut ja pelko on hyvin todellista. En ole itse koskaan elänyt tällaista aikaa, vaikka maamme on nähnyt, miten toisen maailmansodan aikana japanilaisperheitä karkotettiin kodeistaan ja heidät siirrettiin internointileireille Pearl Harbourin hyökkäyksen jälkeen.
Varsinkin nuoret kaipaavat seurakunnalta sekä spiritualiteetin hoitamista että sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Rich pohtii, mistä nuoret löytävät turvaa, ellei heillä ole yhteyttä seurakuntaan ja sen tarjoamaan yhteisöön.
– Meidän on vastattava ihmisten tuskaan. Minun tehtäväni pappina on puhua Jeesuksesta, joka määritteli uudelleen sen, kuka on lähimmäiseni ja keitä ovat ihmiset, jotka elävät marginaalissa. Jeesuksen tarinalla on paljon annettavaa tähän tilanteeseen.
Jessica Aguilar ja hänen poikansa John halaavat toisiaan ICE:n pidätyskeskuksen ulkopuolelta Illinoisissa. He veivät diabeteslääkkeitä perheen isälle Carlos Aguilarille, jonka viranomaiset ottivat kiinni matkalla töihin. Kuva: Erin Hooley/AP/Lehtikuva.
Arvaamattomat pidätykset traumatisoivat perheitä
Kadonneiden kummitädit -järjestö, Godmothers, on ottanut toimintamallinsa ja nimensä argentiinalaiselta Kadonneiden äidit -liikkeeltä, joka vaikutti maan sotilasdiktatuurin murtumiseen.
– Ihmiset eivät katoa samalla tavalla kuin silloin, kun Argentiinan hallinto tappoi heitä. Silti nykyiset pidätykset ovat arvaamattomia ja traumatisoivia, kertoo liikkeessä mukana oleva Fullerin teologisen seminaarin latinalaisosaston dekaani Alexia Salvatierra, joka opettaa myös siirtolaisuuden teologiaa.
– Pidätykset ovat perheille vaikeita. Hirveitä asioita tapahtuu ihmisille, eivätkä omaiset saa tietää mitään. Juristit etsivät kadonneita, kun heitä siirrellään eri puolille maata tai jopa vankiloihin ulkomaille.
Ratsioiden alettua siirtolaisten omat kirkot tarjosivat ensimmäisinä tietoa ja turvaa. Sen jälkeen monet muut kirkot ovat liittyneet mukaan antamalla taloudellista tukea, kokoamalla vapaaehtoisia, rukoilemalla ja tarjoamalla turvapaikkoja. Vaikuttamistyöhön on liittynyt myös päättäjiä ja yritysjohtajia.
Salvatierra sanoo, että hänen lahjansa on kyky tunnistaa epäoikeudenmukaisuus ja halu toteuttaa oikeudenmukaisuutta.
– En olisi aktivisti, ellei minulla olisi toivoa ja Kristusta. Minulla ei ollut uskonnollista perhettä, vaan valitsin juuri luterilaisen uskon ja opinnot. En näe luterilaisuutta hallinnon myötäilijänä, vaan kirkkona, joka elää todeksi vastarintaa ihmisarvon loukkauksia kohtaan.
Siirtolaisten ja vapaaehtoisten tarinat jakavat toivoa: pidätyskampanjan alkuvaiheessa vangitut ovat vapautuneet ja päässeet perheidensä luokse. Kuva: Iiris Kivimäki
”Yhteinen rohkea tekeminen luo parantavaa voimaa”
Dekaani Alexia Salvatierran mukaan pidätysten herättämä vastarinta on vasta organisoitumassa, mutta liike kasvaa.
Professori Alexia Salvatierra opettaa ja tutkii siirtolaisten teologiaa. Kuva: Iiris Kivimäki
– Vallassa olevat ovat rikkoneet lakia aiemminkin, mutta moni on tällä hetkellä hyvin järkyttynyt hallinnon toimista. Ihmiset ovat peloissaan, koska nykyhallinnolla ei näytä olevan rajoja. Tilastojen mukaan 65 prosentilla siirtolaisista ei ole minkäänlaista rikostaustaa. Heidän rikoksensa on useimmiten maahantuloon liittyvä asia tai paperittomuus.
Salvatierra oli mukana järjestämässä ensimmäistä Respect-tukikonserttia, joka järjestettiin Hollywoodin kukkuloilla. Iltapäivän aikana folk-muusikot keräsivät Pasadenan työkeskukselle 2700 dollaria eli noin 2300 euroa. Takahuoneessa suunniteltiin tulevia konsertteja.
Salvatierra pitää tärkeänä, että kirkoissa kuullaan maahanmuuttajien tarinoita, joita kuvaavat ”veri, hiki ja kyyneleet”. Veri kuvaa sukulaissuhteita, jotka katkaistaan palautuksilla. Hiki viittaa siirtolaisten raskaaseen työhön maatiloilla ja pitkiin päiviin pienellä palkalla. Kyyneleitä vuodattavat ihmiskaupan uhrit.
– Vastarinta tuo toivoa. Yhteinen rohkea tekeminen luo parantavaa voimaa. ”Älä pelkää” on Raamatun useimmin toistettu kehotus, Salvatierra muistuttaa.
Graffitit kuvaavat poliittista tilannetta Los Angelesin keskustassa: "Kuka on lain yläpuolella?" Kuva: Iiris Kivimäki
Lähes 15 miljoonaa paperitonta
Yhdysvaltojen kaikkiaan 340 miljoonasta asukkaasta 14,8 miljoonan arvioidaan olevan maassa ilman virallisia henkilöpapereita. Noin 1,5 miljoonalla on väliaikainen oleskelulupa. Meksikolaisten siirtolaisten määrä on vähentynyt neljään miljoonaan samalla kun Väli-Amerikasta tulevien määrä on kasvanut. Perheitä, joissa osalla on oleskelulupa ja osalla ei, on noin 4,5 miljoonaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Piispa Mariann Edgar Budde vetosi presidentin virkaanastujaissaarnassa maahanmuuttajien ja sateenkaari-ihmisten puolesta – Trump vaatii anteeksipyyntöä
AjankohtaistaEpiskopaalisen kirkon johto julkaisi kannanoton, jossa tuotiin esiin samoja asioita kuin piispan saarnassa eli sanomaa myötätunnosta.
