Oussama Yousfi ottaa radikaalista kopin
Maaliskuun alussa aloittava yhteisöpedagogi Oussama Yousfi pyrkii ensimmäiseksi siihen, että viranomaiset, koulut ja monet järjestöt tietävät, kuka hän on ja mitä tekee. Kuva: Sirpa Päivinen

Maaliskuun alussa aloittava yhteisöpedagogi Oussama Yousfi pyrkii ensimmäiseksi siihen, että viranomaiset, koulut ja monet järjestöt tietävät, kuka hän on ja mitä tekee. Kuva: Sirpa Päivinen

Oussama Yousfi ottaa radikaalista kopin

"Imaamin on turha sanoa, että tsot-tsot, mitä sinä nyt terroria lähdit tekemään", toteaa Radinet-hankkeessa aloittava Oussama Yousfi.

Oussama Yousfin on oltava tarkkana.

– Jos ei ole varovainen, voi vain lisätä bensaa tuleen, hän toteaa.

Yousfi on yhteisöpedagogi, joka aloittaa maaliskuun alussa projektikoordinaattorina Radinet-hankkeessa. Sen tavoitteena on torjua uskonnollista ja poliittista radikalismia Suomessa. Toimintamallin nimi on Exit, ja vastaavia kokeiluja on käynnissä ympäri Eurooppaa.

– Tunnen hyvin muslimiyhteisöjä ja minulla on siellä laaja verkosto, joten roolini saattaa olla enemmän muslimien kuin poliittisten radikaalien parissa, Yousfi kertoo.

Tiukimpia tapauksia ovat Lähi-idän konfliktialueille lähteneet ja sieltä Suomeen palanneet muslimit, jotka ovat saattaneet osallistua taisteluihin ääri-islamistien riveissä. Lähtijöitä tiedetään olevan ainakin 70, palanneita parikymmentä. He ovat Suomen muslimeista häviävän pieni vähemmistö.

Radinetin työkenttä on kuitenkin laajempi. Oussama Yousfi tapaa sekä omista radikaaleista ajatuksistaan säikähtäneitä että läheisistään huolestuneita ihmisiä. Hän on itse algerialaistaustainen muslimi.

– Parhaiten pystyy auttamaan sellainen ihminen, joka on omasta yhteisöstäsi ja ymmärtää, mitä olet käynyt läpi, Yousfi selittää.

Yousfin työpiste on Helsingissä, mutta työ vie ympäri Suomea. Radinet on RAY:n rahoittama hanke, jota Vuolle Setlementti hallinnoi. Hankkeessa työskentelee myös projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi, jonka työpiste on Oulussa.

Mikään kaava ei selitä radikalisoitumista

Terrorismin ja väkivaltaisten viharikosten uhka on suojelupoliisin mukaan kasvanut Suomessa. Terrori-iskun uhka on silti pieni.

Radikalisaation vastaisessa työssä vaikeaa on se, että piparimuotti puuttuu. Ei ole olemassa kaavaa, joka selittäisi, miksi nuori radikalisoituu.

– Loppujen lopuksi tutkimuksissa palataan aina siihen, että kyse on yksilöllisistä prosesseista, kertoo tutkija Pekka Hiltunen suojelupoliisista.

On hyvä todeta, että monessa moskeijassa on myös puhuttu näitä asioita vastaan.
– Pekka Hiltunen

Joissain tapauksissa kyse on syrjäytymisestä tai irrallisuudesta, mutta ei kaikissa. Sosiaalisella yhteisöllä voi olla roolinsa, mutta ei aina. Jotkut kaipaavat seikkailua, mutta eivät kaikki. Lähteneet ovat miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja.

Supo ottaa kustakin palanneesta kopin omalla tavallaan. Rikosprosessi pannaan käyntiin, jos sille on tarvetta.

– Koska lähteneiden profiilit ovat erilaisia, on parempi räätälöidä reaktio yksilökohtaisesti eikä kohdella palanneita yhtenä massana, Hiltunen kertoo.

Hiltusesta on hyvä, että kansalaisjärjestöt ovat työssä mukana.

– Ei tämä ole vain turvallisuusviranomaisten juttu. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli etenkin silloin, kun palanneen ongelmana on tunne siitä, ettei kuulu mihinkään.

Syyttely ei auta ketään

Myös Oussama Yousfi toteaa, ettei mitään valmista reseptiä ole olemassa. Monia ajatuksia kuitenkin on.

– Me voimme tukea arkeen palaamista ja tarjota parempaa koulutusta uskonasioista.

Tässä ollaan sillä alueella, jossa on oltava tarkkana. Syyttely ei auta ketään.

On tärkeää ymmärtää, mikä radikalismissa kiehtoo ja mitä on tapahtunut.
– Oussama Yousfi

– Imaamin on turha sanoa, että tsot-tsot, mitä sinä nyt sinne terroria lähdit tekemään. On tärkeää ymmärtää, mikä radikalismissa kiehtoo ja mitä on tapahtunut. Sen kautta asioita voidaan lähteä korjaamaan.

Samoilla tiedolla pelaa myös vastapuoli, rekrytoijat ja propaganda. Vaikka radikalisoitumisen syyt ovat monet, kukaan ei yksin keksi lähteä Syyriaan sotimaan.

Moskeijoissa tehdään ennaltaehkäisevää työtä

Kuka radikaaleja ajatuksia sitten levittää? Moskeijat eivät ole Supon Pekka Hiltusen mukaan juuri ole ongelma.

– Moskeijat ovat avoimia tiloja. Rekrytoijalle on riskialtista ryhtyä esittämään niissä radikaaleja mielipiteitä. On hyvä todeta, että monessa moskeijassa on myös puhuttu näitä asioita vastaan.

Oussama Yousfi on samoilla linjoilla. Hän on käynyt monissa suomalaisissa moskeijoissa eikä ole törmännyt väkivaltaiseen fundamentalismiin yhdessäkään. Myös Yousfin mukaan monet moskeijat tekevät jo ennaltaehkäisevää työtä. Kyse on kuitenkin enemmän kaveriavusta kuin systemaattisesta toiminnasta.

– Ne ihmiset, jotka käyvät moskeijoissa, ovat kontaktissa muiden ihmisten kanssa. Heillä on tietynlainen tasapaino, Yousfi selittää.

Moskeijat ovat Yousfille tärkeä yhteistyötaho. Toimintaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, mukana on myös esimerkiksi HelsinkiMission katuväkivaltatyön Aggredin väki.

Imaamilta vaaditaan paljon

Oussama Yousfin mukaan rekrytoijien yleisin kanava on internet.

– Rekrytoiminen tapahtuu aika pitkälti Suomen rajojen ulkopuolelta netin kautta. Googlesta ja YouTubesta löytyy niitä, jotka pitävät länsimaita myötäileviä imaameja vääräuskoisina tai nössöinä.

Tällaisissa tapauksissa radikalismia vastustavalta imaamilta vaaditaan paljon.

Mielestäni koko tässä asiassa on kyse yksilöiden huolien ja pahoinvoinnin ymmärtämisestä.
– Oussama Yousfi

– On imaamista kiinni, mikä on hänen osaamisensa ja tulkintansa uskosta ja miten paljon hän pystyy esittämään todisteita sen puolesta, Yousfi kertoo.

Yousfi painottaa, että uskonnollinen radikalismi on vain osa Radinetin työmaata. Yhtä tärkeää on esimerkiksi äärioikeistolaiseen radikalismiin pureutuminen.

– Mielestäni koko tässä asiassa on kyse yksilöiden huolien ja pahoinvoinnin ymmärtämisestä.

Valmista reseptiä ei ole. Kukin ihminen on oma tarinansa.

 

Oussama Yousfiin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse: oussama.yousfi ät vuolleoulu.fi.

Sota jättää varjon. Suomeen on palannut parikymmentä konfliktialueille lähtenyttä muslimia. Kuva: Jarkko Peltoluhta

Sota jättää varjon. Suomeen on palannut parikymmentä konfliktialueille lähtenyttä muslimia. Kuva: Jarkko Peltoluhta

Läheiset kertovat

Viime toukokuussa Helsingin yliopisto julkaisi tutkimusraportin Syrjintä, polarisaatio, nuoriso ja väkivaltainen radikalisaatio -hankkeesta (SYPONUR). Seuraavissa lainauksissa Syyriaan lähteneiden omaiset kertovat kokemuksiaan.

"Ainoastaan yhden vuoden verran oli pari ystävää, mutta kun he palasivat ulkomaille, hän jäi taas yksin. Siksi hän vietti niin paljon aikaa netissä, niin minä luulen."

"Ihminen yleensä kokee syvällistä tunnetta, ettei pidä itsensä suomalaisena, koska ei muutkaan pidä suomalaisena, että ainoastaan elää Suomessa."

"Ei koskaan puhuta siitä, että pahoja tekoja tehneellä muslimilla voisi olla mielenterveysongelmia. Kaikki selitetään uskonnolla – sillä että on muslimi."

"Osa on alkanut ottaa asioista selvää omillaan, ja päätyneet netissä rankempiin ja rankempiin sivustoihin, ja sitten on miettinyt, että tämä on niin väärin, miksi näitä ei kosteta."

"Miksi nuoret radikalisoituu, se on just siksi kun he näkevät, että Ranskassa kuoli 140 ihmistä ja koko maailma itkee, Syyriassa tapetaan niin moni ja kukaan ei puhu siitä."

"Moni tyttö on myös lähtenyt täältä, sellaisiksi kuin Suomessa oli aikoinaan, lottia, niin sellaisiksi, he ovat ikään kuin lähihoitajia, hoitaa siellä sairaita ja loukkaantuneita sotilaita. Nyt monia niistä kaduttaa."

"Isis on muuttunut sairaaksi, ne itse kertoo sen, ne tiedostaa ja tietää. Mutta sitten se meno mikä on täällä, ne tietää että sekin on sairas, eikä ne halua tulla takaisin tännekään."

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi