”Paluu normaaliin arkeen edellyttää, että löytää uuden mielekkään elämäntavan” – Diakonissalaitos auttaa ihmisiä ulos väkivaltaisista ääriliikkeistä
Diakonissalaitoksen EXIT-hankkeessa autetaan esimerkiksi väkivaltaisiin äärilikkeisiin kuuluneita. Yksilön saaman avun lisäksi auttaminen edistää myös yhteiskuntarauhaa. (Kuva Sanjeri / iStock)

Diakonissalaitoksen EXIT-hankkeessa autetaan esimerkiksi väkivaltaisiin äärilikkeisiin kuuluneita. Yksilön saaman avun lisäksi auttaminen edistää myös yhteiskuntarauhaa. (Kuva Sanjeri / iStock)

”Paluu normaaliin arkeen edellyttää, että löytää uuden mielekkään elämäntavan” – Diakonissalaitos auttaa ihmisiä ulos väkivaltaisista ääriliikkeistä

Diakonissalaitoksen käynnistämässä EXIT-toiminnassa autetaan ääriajattelusta irti pyrkiviä. Tärkeää on autettavan oma halu päästä irti ääriajattelusta.

Diakonissalaitos aloitti heinäkuussa EXIT-hankkeen, jossa tuetaan väkivaltaisesta ääriajattelusta irti haluavia. Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Ilkka Kantola kertoo, että väkivaltainen radikalismi voi perustua poliittiseen tai uskonnolliseen ideologiaan, kuten äärioikeistolaisuuteen tai -islamiin.

Avun piiriin hakeutuvia autetaan esimerkiksi työ- ja koulupaikan löytämisessä, ja heitä ohjataan esimerkiksi mielenterveysavun piiriin. Jos toiminta tuottaa tuloksia, ääriajattelusta irtautuneet voivat toimia vertaistukena uusille asiakkaille.  

Kantolan mukaan mielekäs sisältö elämässä voi auttaa radikalisoitunutta ymmärtämään, ettei yksilö ole ideologiansa vanki eikä elämäänsä tarvitse uhrata väkivaltaiselle ideologialle.

– Paluu normaaliin arkeen edellyttää, että ihmistä tuetaan löytämään uusi mielekäs elämäntapa. Arkielämästä tulee mielekkäämpää, kun saa myönteisiä kokemuksia ja uusia tavoitteita, Kantola kertoo.

Ihmisiä voi tulla asiakkaiksi erilaisista taustoista, järjestöistä ja ideologioiden piiristä. Parhaillaan tutkitaan, kuinka ihmiset oppisivat hakeutumaan vapaaehtoisuuteen perustuvan deradikalisaatiopalvelun piiriin.

– Teemme yhteistyötä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Näillä voi olla kontakteja mahdollisiin asiakkaisiimme. Tällaisia tahoja ovat muassa naisille tukea islamilaisten arvojen pohjalta tarjoava Amal ry ja Oulun kaupunki.

Asiakkaita voi löytyä muitakin reittejä, esimerkiksi kuntien sosiaali- ja mielenterveyspalvelujen kautta.

Väkivaltainen radikalisoituminen voi liittyä esimerkiksi äärivasemmistolaiseen tai -oikeistolaiseen ideologiaan. (Kuva Jussi Nukari/ Lehtikuva)

Väkivaltainen radikalisoituminen voi liittyä esimerkiksi äärivasemmistolaiseen tai -oikeistolaiseen ideologiaan. (Kuva Jussi Nukari/ Lehtikuva)

Suomessa esimerkiksi Radinet-ohjelma on aiemmin pyrkinyt saamaan väkivaltaisten ääriliikkeiden jäseniä irti ääriajattelusta. Radinetiä organisoi hyvinvointipalveluja tuottava Vuolle Setlementti vuosina 2016–2018. Kantolan mukaan tuolloin havaittiin, että järjestöillä on tärkeä rooli ääriliikkeestä irtautumisessa.

– Ihmiset luottavat siihen, etteivät järjestöt toimi rikostutkijoina tai syyttäjinä, vaan ne pyrkivät auttamaan irti radikalisaatiosta. Monilla toisenlaisista kulttuureista tulevilla on huonoja kokemuksia esimerkiksi poliiseista, Kantola pohtii.

Monilla toisenlaisista kulttuureista tulevilla on huonoja kokemuksia esimerkiksi poliiseista

Kantola korostaa, että toiminnassa ei poisteta kenenkään rikosoikeudellista vastuuta. Diakonissalaitoksen toiminta ei voi olla ristiriidassa viranomaisten kanssa, ja viranomaisyhteistyö on tärkeää.

Radinet lakkautettiin rahoituksen puutteen vuoksi, vaikka asiakkaita toiminnan piirissä olisi Kantolan mukaan kyllä ollut. Myös sisäministeriö koki toiminnan tärkeäksi, mikä on yksi syy, miksi diakonissalaitos tarttui työhön.

Kansainvälisessä keskustelussa deradikalisaatio-ohjelmien hyötyihin suhtaudutaan ristiriitaisesti. Kuvassa mielenosoittajia Lontoon Trafalgar-aukiolla vuonna 2011. (Kuva Akabei / iStock)

Kansainvälisessä keskustelussa deradikalisaatio-ohjelmien hyötyihin suhtaudutaan ristiriitaisesti. Kuvassa mielenosoittajia Lontoon Trafalgar-aukiolla vuonna 2011. (Kuva Akabei / iStock)

Hanketta rahoittaa EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto. Hanketta arvioidaan esimerkiksi sen mukaan, millaisella todennäköisyydellä tuloksia saadaan aikaan. Diakonissalaitos raportoi toiminnasta rahoittajille.

Koska toiminta on uutta, saatu oppi on arvokasta, vaikka suuria tuloksia ei syntyisikään. Diakonissalaitoksen tavoitteena on saada hankkeelle pysyvä rahoitus. Nyt rahoitusta on myönnetty noin vuodeksi. 

Hankkeen asiakkaiden määrää määrittää se, moniko ääriliikkeisiin kuuluva haluaa irtautua liikkeestä. Arvioiden tekeminen määrästä on hankalaa. 

– Kun ihminen jättää yhteisön, josta on jäsenenä saanut elämäänsä merkitystä, tilanne voi olla kylmä, kuin hylkäisi perheensä. Psykologinen kynnys on varmasti samankaltainen, Kantola kertoo.

Deradikalisaatiotoimintaa on kokeiltu ympäri maailmaa. Toiminta on melko uutta, ja pysyviä vaikutuksia on hankala mitata luotettavasti.

Eurooppalainen Deradicalization Awareness Network tuottaa manuaaleja toiminnan arvioimiseen, mittaamiseen ja kehittämiseen. Järjestön kotisivuilta löytyy oppaita esimerkiksi kuntoutukseen ja itsearviointiin, sekä tietopaketteja esimerkiksi äärioikeistolaisista ja islamilaisista ääriliikkeistä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi