Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ja sisäministeri Kai Mykkänen pohtivat tulevaisuuden uhkia.
Suojelupoliisin arvio Suomi-Areenassa: Tulevaisuuden terroristi on nuori ja innokas diginatiivi
Olennaista on ehkäistä nuorten radikalisoitumista. Tässä tarvitaan viranomaisten, koulujen, sosiaalitoimen ja perheiden yhteistyötä.
Isisin tappio Irakissa ja Syyriassa on vähentänyt terrori-iskuja Euroopassa, mutta niiden uhka ei ole väistynyt. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari arvioi Porissa SuomiAreenan keskustelussa, että järjestö etsii uusia toimintamalleja ja organisoi toimintaansa vastaamaan uutta tilannetta.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana Euroopassa on tehty noin 20 terrori-iskua, joista suurimmassa osassa on käytetty veitsiä tai autoja, ei siis ampuma-aseita. Samaan aikaan Euroopan turvallisuusviranomaiset ovat estäneet saman verran iskuja.
– Ei ole syytä pelotella tai maalata liian synkkää tulevaisuudenkuvaa, mutta valitettavasti radikalismi on juurtunut tänne Eurooppaan, totesi Pelttari.
Eurooppaan palanneet vierastaistelijat ovat yksi viranomaisten huolen aihe samoin kuin se, että parin seuraavan vuoden aikana Euroopan vankiloista vapautuu yli 200 terrorismirikoksista tuomittua islamistia. He voivat toimia uusien terroristien innoittajina ja mentoreina. Supon erikoistutkija Saana Nilsson lisää tähän huolilistaan radikaali-islamistien yhteistyön järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.
Nilssonin tehtävä oli alustaa keskustelua miettimällä terrorismin tulevaisuutta. Hän suuntasi ajatuksen kymmenen vuoden päähän ja totesi, että edellä nykypäivän radikaali-islamistiset verkostot pyrkivät vaikuttamaan jo uuteen sukupolveen.
– Kun ajatellaan sitä, että terrori-iskuja ovat tehneet keskimäärin 20-30-vuotiaat, niin tulevaisuuden terroristit ovat siis nyt 10-15-vuotiaita lapsia ja nuoria, hätkähdytti Nilsson.
SuomiAreenan torstaiseen keskusteluun osallistuivat Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari, sisäministeri Kai Mykkänen, Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi ja erikoistutkija Saana Nilsson.
Terroristilla voi olla virtuaalinen mentori
Terrorismiin päätymiseen vaikuttavat sosiaaliset syyt, kuten työttömyys ja syrjäytyminen, mutta Nilssonin mukaan on hyvä muistaa, että kuka tahansa voi radikalisoitua. Erityisesti nuorena taustalla voi olla jännityksen tai arvostuksen hakeminen.
– Terroristeja yhdistää nuori ikä ja toimiminen virtuaalimaailmassa. Nyt se on propagandan välittämisen kanava, mutta tulevaisuudessa terroristi voi myös toimia virtuaalimaailmassa.
Terroristeja yhdistää nuori ikä ja toimiminen virtuaalimaailmassa.
– Saana Nilsson, erikoistutkija, Suojelupoliisi
Maailmassa, jossa robotit, itseohjautuvat autot, virtuaalikypärät ja laajennettu todellisuus ovat entistä enemmän osa arkea, terroristi voi ohjata iskua kotisohvaltaan. Tai sitten terroristiorganisaatio voi luoda virtuaalisen mentorin ohjaamaan tekijää reaaliaikaisesti.
Tulevaisuuden terroristi on siis Nilsson mukaan innovatiivinen nuori aikuinen diginatiivi.
– Terrorismin vastaisten toimien pitää siirtyä siihen maailmaan, jossa nuoret elävät. Radikalisaation ennaltaehkäisyssä keskeistä on kokonaisvaltainen lähestymistapa sekä tiivis yhteistyö ja tiedon jakaminen viranomaisten kesken. Yhteistyötä pitää tehdä myös koulujen, sosiaalityön ja perheiden kanssa ja siten ennaltaehkäistä radikalismia, sanoi Nilsson.
Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan keskeinen asia on varhainen puuttuminen syrjäytymiskierteeseen ja radikalisoitumiseen. Olennaista on myös ehkäistä katkeruutta ja turhautumista. Sekä Mykkäsen, että Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen mukaan on olennaista, että tänne muuttaneet pääsevät yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi ja kokevat olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Niemen mukaan myös uhkakuvien kanssa on viisasta käyttää harkintaa, ettei niistä tule itseään toteuttavia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Islamistinen terrorismi hiipuu, uskoo tutkija Leena Malkki – tulevaisuuden terroristiliikkeet saattavat nousta aivan toisenlaisesta ideologiasta
AjankohtaistaTerrorismi on yleisintä yhteiskunnissa, jotka eivät ole täysin demokraattisia mutta eivät myöskään itsevaltaisia diktatuureja.
