Pääkirjoitus: Anteeksipyyntö on alku
Vanhoillislestadiolaisen liikkeen johto pahoitteli viime viikolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa herätysliikkeen piirissä tapahtunutta lasten hyväksikäyttöä. Anteeksipyyntö on hyvä alku pitkälle tielle, joka toivon mukaan johtaa liikkeen sisällä avoimeen ja syvälliseen keskusteluun liikkeen opetuksista.
Anteeksipyynnön taustalla on Johanna Hurtigin tutkimus Taivaan taimet – uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta. Sen mukaan liikkeen piiristä on löytynyt ainakin 140 hyväksikäyttäjää yli 60 eri paikkakunnalta ja joukossa on liikkeen vallankäyttäjiä.
Hurtig kuitenkin korostaa, että hyväksikäyttöä ei välttämättä ole enempää kuin muuallakaan yhteiskunnassa. Erityisen ongelmalliseksi asian tekee kuitenkin se, että yhteisön rakenteet ovat lisänneet uhrien kärsimystä. Tekijät ovat voineet tunnustaa syntejään vaikka perhepiirissä ja samalla sitoa uhrit anteeksiantoon, sillä seurakunnan jäsenen on annettava anteeksi tai hän vaarantaa taivaspaikkansa.
Näistä asioista vanhoillislestadiolaisen liikkeen piirissä pitäisi nyt pystyä käymään keskustelua, jotta rippikäytännön vääristymät korjattaisiin, uhrit saisivat apua ja tekijät joutuisivat vastuuseen. Ainakin maallikkoripin tulkintaan otettiin tiedotustilaisuudessa jo kantaa ja todettiin, ettei rippiä saa käyttää rikosten peittelyyn.
Liikkeen olisi syytä miettiä myös seurakuntaoppiaan. Muutenkin käsittämätön ajatus siitä, että Jumalan valtakunta on yhtä kuin vanhoillislestadiolaiset, voi johtaa siihen, että paha ulkoistetaan ulkopuolelle eikä nähdä ajoissa yhteisön sisällä olevaa pimeyttä.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: