Pääkirjoitus: Ateistikin on luterilainen ateisti
Luterilaisuuden vaikutus näkyy kaikkialla yhteiskunnassa.
Suomi on niin luterilaisuuden muovaama maa, että sanotaan, että täkäläinen ateistikin on luterilainen ateisti. Siitä ei ateistikaan pääse mihinkään, että luterilaisuuden vaikutus näkyy kaikkialla suomalaisessa yhteiskunnassa ja toimii myös hänen parhaakseen.
Kirkon tutkimuskeskus julkaisi viime viikolla tutkimuksen luterilaisen kirkon toiminnasta ja tilastoista vuosina 2012–2015. Tutkimuksessa pureuduttiin tällä kertaa erityisesti suomalaisten arvomaailmaan ja sen luterilaisiin piirteisiin. Aineistona oli yli 4 000 suomalaiselle tehty kysely.
Tutkimuksen mukaan luterilaiset arvot ovat vahvasti yhteisöllisiä. Kolme neljästä suomalaisesta kannatti ajatusta vastuun kantamisesta toisista ja yhteiseen hyvään pyrkimisestä oman edun kustannuksella. Luterilaisuus näkyy muun muassa siinä, että 40 Euroopan maan vertailussa Suomessa tehdään kolmanneksi eniten vapaaehtoistyötä.
Luterilainen työetiikka näkyi siinä, että kolme neljästä piti työssään tärkeänä sitä, että he voivat auttaa ja palvella muita. Lähes puolelle työ oli kutsumustehtävä. Luterilaisuuteen liittyi ajatus tasa-arvosta, mikä näkyy siinä, että eriarvoisuuden korostaminen heikensi kristillisen jumalauskon todennäköisyyttä vastaajissa. Nationalismi, rasismi ja ennakkoluulot eivät kumpua luterilaisuudesta, vaan luterilainen arvomaailma näyttäytyi suvaitsevaisuutena toisin uskovia kohtaan.
Vahvasti luterilaisia on kolmannes suomalaisista, mutta luterilaisuuden epäsuora vaikutus näkyy paljon isomman joukon elämässä. Luterilaisuus on vaikuttanut kirjakielen syntyyn, kansanopetuksen alkamiseen, hyvinvointivaltiomalliin, kansalaisten yhdenvertaisuuden korostamiseen ja yhteiskunnan vakauteen. Kun usko saadaan lahjana, on ollut henkistä tilaa luoda arkista hyvää maan päälle.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: