Pääkirjoitus: Brändi velvoittaa
Vantaan kaupunki julkisti 23.1. uuden brändinsä. Brändiin sisältyy visuaalinen ilme ja ajatus siitä, millainen kaupunki Vantaa haluaa olla.
Uuden brändinsä mukaisesti Vantaa on keskellä metropoleja eli Helsinkiä ja hyvien yhteyksien kautta myös ulkomaisia suurkaupunkeja. Vantaan hajanaisuus on käännetty vahvuudeksi: verkostokaupungissa on vahvoja kaupunginosia, ”kyliä”, joihin ihmiset samaistuvat ja toimivat yhteisöllisesti niiden puolesta. Kaupunki haluaa olla ihmisläheinen, rento ja epämuodollinen ja puhua kuntalaisille asioista suoraan, hallintokieltä välttäen. Hallinnon pitää olla läpinäkyvää. Täällä ollaan innovatiivisia ja yritysten on helppo sijoittua joustavaan lentokenttäkaupunkiin.
Jos Vantaa yhä vahvemmin kehittyy siihen suuntaan kuin brändissä sanotaan, 60 000 euron satsaus brändin laatimiseen ei ole liikaa. Päättäjien on kuitenkin hyvä muistaa, että brändi velvoittaa: tavoiteltu mielikuva kääntyy itseään vastaan, jos sen mukaisesti ei toimita.
Vantaalla on paljon asioita, jotka jo ovat brändin mukaisia ja joissa Vantaa on edelläkävijä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Aviapolis, kehärata ja Kivistöön muodostuva uusi kaupunginosa. Vantaalla on vetovoimaa, joka tuo tänne taantumankin aikana yrityksiä. Asukkaille on vihreyttä ja tilaa liikkua.
Mutta kyllä byrokratiaa yhä löytyy eikä hallinto aina ole läpinäkyvää – esimerkkinä koulujen homeongelmat. Osa vanhoista kaupunginosista on jäänyt kehityksessä uusien jalkoihin, mikä näkyy niin tulotasossa, maahanmuuttajien määrässä kuin sosiaalipalveluiden tarpeessa. Jos Vantaa haluaa olla ihmisläheinen, pitää muistaa myös ne, joiden asema on muita heikompi. Kuntalaisten kannattaa esimerkiksi seurata sitä, mihin lastensuojelusta tehty selvitys todella johtaa eli paraneeko työntekijöiden jaksaminen ja lasten avun saanti.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: