Pääkirjoitus: Ei joudu armas aika

Pääkirjoitus: Ei joudu armas aika

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kehottaa Opetushallitusta tarkastamaan ohjeensa uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä koulussa.

Linjaus tarkoittaisi tiukasti tulkittuna sitä, että Suvivirttä ei kevätjuhlissa saisi laulaa ja joulujuhliin jäisivät vain tontut. Apulaisoikeusasiamies oli aiemmin toista mieltä samoin kuin eduskunnan perustuslakivaliokunta. Se nimenomaan katsoi, että yksittäinen virsi tai laulu ei tee koulun juhlasta uskonnollista tilaisuutta, vaan ne kuuluvat suomalaiseen perinteeseen.

Nyt on hyvä syy kysyä, onko lainsäätäjän kannalla mitään merkitystä. Vaatiiko vähemmistön suoja enemmistön oikeuksien mitätöintiä? Entä millä perusteella uskonnollissävytteisistä perinteistä riisuttu koulu on neutraali? Ei uskonnottomuus vapaa-ajattelijoiden ajamana ideologiana ole neutraalia, se on nimenomaan syvästi ideologista.

Nettikeskusteluissa päätöksen syitä on etsitty muslimeista, mutta eivät he aja Suomeen yhteiskuntaa, jossa uskonto halutaan piilottaa. Taustalla on yksittäisen vapaa-ajattelijan kantelu. Hyvin pienelle osalle uskonnottomia ei ilmeisesti riitä muu kuin kaiken uskontoon viittaavan sulkeminen kokonaan pois julkisesta tilasta ja uskonnon varustaminen K18-leimalla.

Kristittynä täytyy nostaa hattua vapaa-ajattelijoiden suurelle uskonvarmuudelle ja halulle julistaa sanomaansa joka käänteessä. Jos sama energia suunnattaisiin johonkin isoon ongelmaan, mitä sillä saataisiinkaan aikaan? Tai kenties olen väärässä ja suurin ihmisoikeusongelma maailmassa on Suvivirsi tai seurakunnan edustajan pitämä aamunavaus.

Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi

Jaa tämä artikkeli: