Pääkirjoitus: Kaipaatko poliisia?
Valtion tehtävänä on turvata kansalaistensa henki ja omaisuus. Kun säästötoimet uhkaavat vähentää poliisien määrää kymmenellä prosentilla, on ihan oikein kysyä, hoitaako valtio hommansa.
Poliisi ei tietenkään voi automaattisesti olla leikkausten ulkopuolella, mutta säästöjen on oltava jossain suhteessa siihen, mitä kansalaiset poliisilta tarvitsevat. Täällä pääkaupunkiseudulla hälytystehtävät pystytään vielä hoitamaan kohtuullisessa ajassa, mutta haja-asutusalueilla ei rattijuopon perään välttämättä kannata hälyttää poliisia. Partio saattaa olla tunnin–parin ajomatkan päässä.
Itse olen ollut viime vuosina poliisiin yhteydessä pyörävarkauksien takia. Niitä on perheeseen osunut useampia, vaikka pyörät ovat olleet lukittuja. Olen täyttänyt netissä rikosilmoituksia ja kuvannut olosuhteet, josko vaikka Tikkurilan keskustan valvontakameroista löytyisi apua. Tosin jo rikosilmoitusta tehdessäni olen ennakoinut, että lopulta asia jää minun ja vakuutusyhtiön väliseksi huoleksi. Ellei sitten satu käymään niin, että pyörä löytyisi jonkin rikossarjan yhteydessä.
En syytä tilanteesta poliisia, sillä olen tietoinen siitä, että jonossa on isompiakin selvittämättömiä rikoksia. Mutta kysyn, onko oikein, että rikolliset voivat laskea rikoksen kannattavan, koska poliisi joutuu arvioimaan osan omaisuusrikoksista tuurilla selviäviin.
Itä-Uudenmaan poliisi, jonka alueeseen Vantaakin kuuluu, tekee työtään tehokkaasti, sillä esimerkiksi omaisuusrikosten selvittämisaste on valtakunnan keskiarvon yläpuolella. Mutta täällä riittää uusia haasteita entisten päälle, muun muassa järjestäytyneiden rikollisten toiminta on aktiivista. Pahoinpitelyjen tutkinta-ajat ovat venyneet. Alueen väkiluku nousee ja runsas maahanmuutto ruuhkauttaa ulkomaalaispoliisin. Miten täällä selvitään, jos henkilöstöä joudutaan vähentämään?
Jonkinlaisia säästöjä voidaan hakea kenties kiinteistöistä. Päällystö ja esikunnat ovat paisuneet miehistön kustannuksella, tätä pitäisi muuttaa. Rajavartioston kanssa tehtävä yhteistyö voi tuoda pientä apua syrjäseuduilla. Mutta juopuneista huolehtimisen siirtäminen kunnille ei ole ratkaisu, vaan hölmöläisten puuhaa, sillä kunnilla on entuudestaankin liikaa tehtäviä.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: