Pääkirjoitus: Kirkossa tehdään liikaa työtä
Kirkko mielletään uskonnollisten spesialistien organisaatioksi, joka tuottaa palveluja asiakkailleen. Seurakunnan pitäisi pikemminkin olla Jumalaa kaipaavien joukko, joka etsii hyvää elämää.
Seurakunnan nuorisotoimintaan osallistuminen ei ole nuorille seurakuntalaisille työtä. Silti sitä kutsutaan nuorisotyöksi.
Sama pätee muutettavat muuttaen diakoniatyöhön, seurakuntatyöhön, musiikkityöhön, perhetyöhön, rippikoulutyöhön, kirkon ulkosuomalaistyöhön ja lapsityöhön.
Erityisesti minua huvittaa (ja vähän hirvittää) tuo ”lapsityö”. Globaalissa vaateteollisuudessa lapsityötä pidetään vakavana ongelmana, mutta seurakunnissa on vaikka kuinka paljon lapsityöntekijöitä.
Ongelma on onneksi lähinnä kielessä. Lapsilla ei kirkossa sentään teetetä pilkkahinnalla aikuisten töitä.
Kirkon kieli on kovin työ- ja työntekijäkeskeistä. Seurakuntalaisen kannalta se on etäännyttävää ja poissulkevaa. Meidän kirkkomme näyttää työntekijöiden kirkolta. Seurakuntalaisia ei useinkaan mielletä kirkon väeksi vaan seurakuntatyön kohteiksi, maksaviksi asiakkaiksi.
Seurakunta on Jumalaa kaipaavien joukko. Se on hyvää elämää etsivä, palveleva, lohduttava ja rukoileva yhteisö.
Voi olla, että tämä on aika tärkeää, kun mietitään suomalaisten sitoutumista seurakunnan jäsenyyteen: mielletäänkö kirkko uskonnollisten spesialistien organisaatioksi, jolta hankitaan tietyt palvelut, jos tarjous miellyttää, vai onko seurakunta sittenkin jotakin muuta, jotakin syvempää ja merkittävämpää?
Seurakunta on Jumalaa kaipaavien joukko. Se on hyvää elämää etsivä, palveleva, lohduttava ja rukoileva yhteisö. Se ei ensisijaisesti ole rautaisten ammattilaisten työyhteisö, vaikka kirkossa paljon palkattua henkilökuntaa palveleekin.
Seurakunnassa tärkeintä ei ole työ eikä toimintaan osallistuminen vaan Jumalaa kaipaavien joukkoon kuuluminen.
Kirkossa tehdään liikaa työtä. Tai ainakin sitä, mitä kirkossa tehdään, kutsutaan liikaa työksi. Herran pyhä ehtoollinen kun on jumalanpalvelus- ja musiikkityötä vain hyvin kapeassa merkityksessä.
Kirkossa tarvitaan hyvin koulutettuja ja osaavia ammattilaisia. Kovin työkeskeinen ja organisaation ympärillä pyörivä kielenkäyttö jyrää kuitenkin alleen kirkon syvimmän olemuksen.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja
jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vähemmistö uskoi Jumalaan tai ylösnousemukseen, mutta riparilla oli hyvä olla – yli 15 000 nuorta vastasi kyselyyn
AjankohtaistaSuomen parhaat riparit järjestää eräs helsinkiläinen seurakunta.
