Vähemmistö uskoi Jumalaan tai ylösnousemukseen, mutta riparilla oli hyvä olla – yli 15 000 nuorta vastasi kyselyyn
Suomen parhaat riparit järjestää eräs helsinkiläinen seurakunta.
9–.
Se oli keskimääräinen vastaus, kun reilut 15 000 viime vuoden riparilaista ja isosta antoi kouluarvosanan rippikoululle.
– Me olemme kirkkona onnistuneet aika hienosti, sanoo Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden asiantuntija Jari Pulkkinen.
– Vastauksissa näkyy hyvä työ, mitä työntekijät ja isoset ovat tehneet vuosikymmenien ajan.
Vuonna 2019 luterilainen kirkko kysyi toista vuotta peräkkäin riparilaisilta ja isosilta ympäri Suomea, mitä he ajattelivat rippileiristä ja siellä käsitellyistä asioista.
Linkki kyselyyn oli kaikkien rippikoulutyöntekijöiden saatavilla. Vastauksia tuli tasaisesti eri hiippakunnista. Kaikista 45 610 15-vuotiaasta, jotka kävivät viime vuonna riparin, kuitenkin alle puolet vastasi kyselyyn. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kyselyyn vastaisivat kaikki riparilaiset.
Lähes jokaisella oli hyvä olla rippikoulussa
Suurimmalla osalla nuorista oli hyvä olla rippikoulussa. Nuoria pyydettiin kommentoimaan erilaisia väitteitä asteikolla yhdestä (”täysin eri mieltä”) seitsemään (”täysin samaa mieltä”). Vastaukset olivat nimettömiä.
Seuraavat prosentit viittaavat siihen osuuteen vastaajista, jotka antoivat vastaukseksi vähintään vitosen – eli jotka oletettavasti olivat väitteen kanssa ainakin jossain määrin samaa mieltä.
”Minun oli hyvä olla rippikoulussa”: 91 prosenttia rippikoululaisista ja 96 prosenttia isosista.
Vuonna 2018 havaitsimme, että niiden nuorten, jotka valitsivat sukupuolekseen ”muu”, kokemus rippikoulusta oli kyllä positiivinen, mutta merkittävästi alhaisempi kuin niillä nuorilla, jotka valitsivat sukupuolekseen ”tyttö” tai ”poika”.
– Jari Pulkkinen
”Rippikoulussamme oli hyvä yhteishenki”: 87 prosenttia rippikoululaisista ja 91 prosenttia isosista.
”Rippikoulussamme sain olla oma itseni”: 92 prosenttia rippikoululaisista ja 96 prosenttia isosista.
”Minulla oli turvallista rippikoulussa”: 95 prosenttia rippikoululaisista ja 97 prosenttia isosista.
– Vastauksissa näkyy, että rippileirien turvallisuuteen ja ilmapiiriin on panostettu. Seurakunnissa osataan tämä puoli hyvin, Jari Pulkkinen kommentoi.
Sateenkaarinuorten vastaukset eivät olleet yhtä ruusuisia
Viime vuonna kyselyssä kysyttiin erikseen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista.
– Vuonna 2018 havaitsimme, että niiden nuorten, jotka valitsivat sukupuolekseen ”muu”, kokemus rippikoulusta oli kyllä positiivinen, mutta merkittävästi alhaisempi kuin niillä nuorilla, jotka valitsivat sukupuolekseen ”tyttö” tai ”poika”, Jari Pulkkinen selittää.
– Halusimme tänä vuonna ottaa mukaan muutaman tähän aiheeseen liittyvän täsmäkysymyksen.
Vuoden 2019 vastaukset noudattelivat samaa linjaa kuin edellisvuonna.
”Pystyin ilmaisemaan avoimesti ajatukseni sukupuolisuudesta ja seksuaalisuudesta”: 64 prosenttia rippikoululaisista ja 75 prosenttia isosista.
Sateenkaariyhdistys Malkuksen vuonna 2017 tekemässä kyselyssä käy ilmi, että lähes joka toinen seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva piti rippikoulua ahdistavana kokemuksena. Vastaajista 40 prosenttia kertoi, että joku rippikoulussa suhtautui negatiivisesti tai asiattomasti seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin.
– Meidän tehtävämme on varmistaa kaikin tavoin, että kokemus rippikoulusta olisi jokaiselle nuorelle mahdollisimman turvallinen ja positiivinen, Pulkkinen sanoo.
Jumalaan uskoi joka kolmas rippikoululainen, isosista vähän useampi
Nuorten vastaukset uskoa koskeviin kysymyksiin eivät yltäneet yhtä korkeisiin lukemiin kuin turvallisuutta ja tunnelmaa koskeviin kysymyksiin.
”Uskon, että Jumala on olemassa”: 35 prosenttia rippikoululaisista ja 51 prosenttia isosista.
”Usko Jumalaan vahvistui rippikoulun aikana”: 42 prosenttia rippikoululaisista ja 47 prosenttia isosista.
”Uskon, että Jeesus on noussut kuolleista”: 32 prosenttia rippikoululaisista ja 43 prosenttia isosista.
”Haluan kuulua kirkkoon”: 57 prosenttia rippikoululaisista ja 81 prosenttia isosista.
Emme hae isosiksi tiettyjä standardeja täyttäviä nuoria, vaan yhtä lailla kuin kaikki nuoret ovat tervetulleita rippikouluun, kaikki nuoret ovat tervetulleita isosiksi.
– Jari Pulkkinen
Jari Pulkkisen mukaan vastaukset kertovat laajasta uskonnollisesta murroksesta, joka on käynnissä. Vastauksissa heijastuu hänen mielestään myös rippikoululaisten ja isosten elämänvaihe.
– He elävät ikää, jossa maailmankuva muokkautuu. Kysymykset Jumalan olemassaolosta tai Jeesuksen ylösnousemuksesta ovat konkreettisia asioita, joiden kautta he hakevat omaa paikkaansa ja rakentavat maailmankuvaansa.
Valtaosa isosistakaan ei ole kovin vakuuttunut kristinuskon keskeisistä väitteistä. Se ei ole Pulkkisen mielestä ongelma. Isosetkin saavat olla etsimässä ja kyselemässä.
– Meillä on paljon erilaisia isosia, ja se on positiivinen asia. Emme hae isosiksi tiettyjä standardeja täyttäviä nuoria, vaan yhtä lailla kuin kaikki nuoret ovat tervetulleita rippikouluun, kaikki nuoret ovat tervetulleita isosiksi, Pulkkinen sanoo.
Ja palkinto Suomen parhaista ripareista menee…
Jari Pulkkiselle vastauksissa ei ollut erityisiä yllätyksiä.
– Tällaisia vastauksia odotinkin. Nyt meillä on kuitenkin vahvaa dataa.
Pulkkisen mukaan vastauksissa ei näy huomattavia aluekohtaisia eroja. Pääkaupunkiseudulla ympäristönsuojeluun liittyvät asiat ovat hieman tärkeämpiä kuin muualla Suomessa, mutta merkityksettömiä ne eivät ole missään.
Esimerkiksi Helsingin hiippakuntaan ja Lapuan hiippakuntaan kuuluvat nuoret uskoivat jotakuinkin yhtä paljon Jumalaan.
Suomen parhaiden riparien palkinto menee Helsinkiin: Herttoniemen seurakunnan nuoret antoivat riparille kouluarvosanaksi keskimäärin 9,48.
Tästä linkistä voit avata Powerpoint-esityksen, jossa vastauksista kerrotaan kattavammin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Miten rippikoulu vaikutti sinuun? Vastaa kyselyyn ja voita leffalahjakortti
HengellisyysSaitko rippikoulusta elämääsi jotain uutta, olitko siellä oma itsesi, sujuiko kaikki hyvin? Teemme juttua aiheesta.