Pääkirjoitus: Millainen Vantaa?
Vantaan kaupunginhallitus päätti tiistaina, ettei se käytä otto-oikeuttaan opetuslautakunnan päätöksestä lakkauttaa Tuomelan ja Hevoshaan koulut. Päätös syntyi äänin 11–6.
Koulujen lakkauttamista vastaan nousi kansanliike, joka tuskin luovuttaa vielä. Päätöstä vastustivat myös Hämeenkylän ja Hakunilan seurakunnat, jotka asettuivat lähiyhteisönsä tueksi. Opetustoimen perustelut, jonka mukaan vaihtoehtoina ovat seinät tai opettajat, eivät kansanliikettä vakuuttaneet, vaikka perustelu onkin painava.
Loppujen lopuksi on poliittinen päätös, mistä säästöjä otetaan. Pahoin pelkään, että kiista kouluista on vasta alkunäytös siitä, mitä Vantaalla on odotettavissa, sillä kaupungilla on paljon velkaa.
Näyttää siltä, että Vantaa on panostanut tulevaan eli siihen, että Kehärata, Aviapoliksen liiketoiminta ja Kivistön kaupunginosan laajeneminen tuovat ennen pitkää helpotusta tilanteeseen. Lottovoitto Vantaalle oli Finavian ilmoitus lentokentän laajennuksesta: se tuo rahaa ja työpaikkoja.
Vantaa siis toivoo parasta ja torjuu samalla kriisikunnaksi ajautumista. Mutta moni vantaalainen kysyy, riittääkö tämä? Varsinkin kaupungin reuna-alueilla koetaan, että siellä ihmiset ovat jäämässä maksumiehiksi. Itä-Vantaa on myös sosiaalisesti Länsi-Vantaata ja uusia alueita heikommassa asemassa.
Vantaan kannalta on oleellista, että kaupunkia kehitetään tasapuolisesti. Muuten vantaalaisten halu pitää kotikaupunkinsa puolia katoaa ja uusien asukkaiden tulo tyrehtyy mielikuvaan kurjistuvista palveluista.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: