Pääkirjoitus: Pyhät asiat vastakkain
Vantaan ja Helsingin seurakuntien luottamuselinten päätös leikata viiden lähetysjärjestön määrärahoja on herättänyt vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Keskustelu osoittaa, että ollaan herkällä alueella. Kumpikin osapuoli puolustaa pyhäksi kokemaansa asiaa eikä silloin vastapuolen argumentteja juuri kuunnella.
Tilanne on johtanut paitsi tiukkaan keskusteluun myös tekoihin, joista itse asiassa kärsivät eniten syyttömät. Kun Vantaalla ja Helsingissä leikattuja varoja ohjattiin Suomen Lähetysseuralle ja Pipliaseuralle, niin Savonlinna-Säämingin seurakuntayhtymä leikkasi vastineena Lähetysseuran tukia ja siirsi rahoja järjestöille, joilta Vantaa ja Helsinki tukia leikkasivat. Lähetysseuralle ja Pipliaseuralle on myös tullut palautetta ”verirahoista”, vaikka ne ovat seurakuntien luottamuselinten päätöksiin syyttömiä.
Mitkä kaksi pyhää asiaa tässä ovat vastakkain? Vantaan ja Helsingin päätösten taustalla olevat luottamushenkilöt korostavat kaikkien ihmisten yhtäläistä ihmisarvoa, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. He vastustavat syrjinnäksi kokemiaan käytäntöjä ja lausuntoja. Toinen osapuoli kieltää syrjinnän tai katsoo, että kyseessä on mielipiteenvapaus. He puolestaan kokevat erityisenä loukkauksena puuttumisen evankeliumin julistamisen vapauteen, kirkon ydintehtäväksi kokemaansa asiaan. Toinen osapuoli taas kiistää tämän, sillä lähetysmäärärahoja ei poistettu, vaan siirrettiin järjestöille, joiden katsottiin täyttävän myös asetetut ihmisoikeuskriteerit.
Miten tästä päästäisiin eteenpäin, nokittelusta keskusteluun? Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola osoitti tietä järjestämällä tapaamisen, johon osallistuivat lähetysjärjestöjen edustajat ja Vantaan ja Helsingin yhteisten kirkkoneuvostojen puheenjohtajat. Tapaamisessa kannatettiin yksimielisesti seminaaria, jossa käsiteltäisiin ihmisoikeuksia eri näkökulmista. Tätä todella tarvitaan, jotta puhuttaisiin edes samasta asiasta.
Kirkon johto on Askolan aloitetta ja piispa Simo Peuran kannanottoja lukuun ottamatta ollut syntyneestä tilanteesta harvinaisen hiljaa. Tämä on pään panemista pensaaseen. En odota, että arkkipiispa jyrähtäisi, mutta voisihan hänkin edes noteerata tilanteen.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: