Pääkirjoitus: Tervetuloa, Jani Toivola!

Pääkirjoitus: Tervetuloa, Jani Toivola!

Harvoin olen kuullut niin lämmintä todistusta kirkon jäsenyyden arvosta kuin Kirkon viestintäpäivillä Tampereella. Vuonna 2010 TV2:n Homoillan jälkeen kirkosta eronnut kansanedustaja Jani Toivola kertoi siellä paluustaan kirkkoon ja lupautumisestaan yhdeksi syksyn seurakuntavaalien kampanjakasvoksi.

Toivolan ero kirkosta ei johtunut vain Homoillassa pidetyistä puheenvuoroista, vaan siitä, ettei kirkko hänestä tarpeeksi voimakkaasti tuominnut näitä puheenvuoroja. Ero ei ollut helppo, sillä hän oli kokenut kirkon itselleen läheiseksi pyhäkoulusta alkaen.

Erosta seurasi se, että kirkko avautui uudella tavalla. Toivola sai kutsuja nuorteniltoihin, rippikouluihin ja moniin muihin tilaisuuksiin. Esimerkiksi Kaarinan kirkossa tupa oli täynnä ja tuomion sijasta ihmisten kanssa syntyi hyviä keskusteluja. Toivolaa kuunneltiin ja hän kuunteli.

Lopullinen sysäys liittymiselle takaisin kirkkoon oli oman lapsen kaste. Seurakuntavaalien kampanjakasvoksi Toivola suostui, koska haluaa kannustaa ihmisiä vaikuttamaan asioihin kirkon jäsenenä.

Toivolan ideaali kirkosta on yhteisö, jossa jokaisen ihmisen elämäntarinaa kohdellaan yhtä hellävaraisesti. Se ei tarkoita sitä, että kaikesta ollaan samaa mieltä, mutta sitä se tarkoittaa, että aina kunnioitetaan toista ihmistä.

Sama asia on lähtökohtana myös piispojen 27.8. julkaisemissa teeseissä kristittyjen yhteyden puolesta. Niissä todetaan muun muassa: ”Tarvitsemme ymmärrystä siitä, miten kohtelemme toisiamme oikein silloin kun olemme erimielisiä”. Samanmielisiä on helppo rakastaa, mutta erilaisuuden kohtaamisessa mitataan kristillisyytemme.

Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi

Jaa tämä artikkeli:


Minuutissa mystikoksi

Villi city