null Pääkirjoitus: Tilaa toisinajattelulle

Pääkirjoitus: Tilaa toisinajattelulle

Vanhoillislestadiolaisuus ei ole vain mystinen liike Pohjois-Suomesta, vaan tuhansien ihmisten hengellinen koti myös täällä etelässä.

Vantaan rauhanyhdistys — tällä nimellä herätysliikkeen paikallisosastoja kutsutaan — on yhtenä järjestäjänä ensi kesänä Lopen Rääkkylässä järjestettävissä Suviseuroissa. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin hengellinen kesätapahtuma, johon osallistuu 65 000–70 000 eri kävijää. Mittapuiltaan Suviseurat hakkaavat mennen tullen minkä tahansa rockfestivaalin. Kuvaavaa on sekin, että juhlapaikkana on lentokenttä ja juhlajärjestelyihin tarvitaan tuhansia talkoolaisia. Jäsenmäärältään vanhoillislestadiolaisuus on suurin kirkon herätysliikkeistä.

Kirkon sisäisissä kiistoissa lestadiolaisuus ei ole ollut esillä, vaikka herätysliikkeellä onkin monissa eettisissä kysymyksissä tiukka linja. Tämä johtuu siitä, että lestadiolaiset ovat voineet tarkkailla kirkon päätöksiä, kuten naispappeutta, ikään kuin ulkopuolisen silmin. Liike rajaa varsinaisen seurakunnan, josta puhutaan esimerkiksi termeillä kristillisyys tai Siion, omaan porukkaan. Kun liikkeen seuroissa vain pidetään kiinni perinteisestä opetuksesta, ei ole niin suurta väliä, miten kirkko asioihin suhtautuu. Liikkeen papit ovat siksi voineet toimia yhteistyössä naispappien kanssa.

Nyt lestadiolaisuutta ravistelee sisäinen keskustelu naisten pappeudesta. Arkkipiispa Kari Mäkisen sihteeri Risto Leppänen erotettiin Turun rauhanyhdistyksen puhujan tehtävistä, koska hänen vaimonsa Mari Leppänen vihittiin maaliskuun alussa papiksi. Ensimmäinen vanhoillislestadiolainen nainen pappina on joutunut maksamaan kutsumuksestaan kovan hinnan. Hänen on sanottu jopa ajautuneen Jumalan valtakunnan ulkopuolelle. Paluu vaatisi luopumaan pappisvihkimyksestä.

Aiemmat kiistat lestadiolaisuudessa ovat johtaneet siihen, että toisinajattelijat on rajattu liikkeen ulkopuolelle. Hienoa olisi, jos keskustelu nyt johtaisikin siihen, että liikkeen sisälle tulisi tilaa ajatella toisin.

Upeinta olisi, jos voisin juoda kahvia lestadiolaisen ystäväni kanssa ja hän tuumisi, että taitaa sitä taivaassa sittenkin olla enemmän väkeä kuin suviseurakentälle mahtuu.

Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja.
pauli.juusela@evl.fi

Jaa tämä artikkeli: