Paavi Franciscuksen mukaan yritys nousta Jumalan paikalle on tehnyt modernista ihmisestä itsensä pahimman vihollisen.
Paavi Franciscus: Luonto on joutunut ihmisen orjaksi – muutos alkaa mielestä, sanoo teologi Pauliina Kainulainen
Paavi Franciscus julkaisi kehotuskirjeen, joka vaatii marraskuun lopussa kokoontuvalta YK:n ilmastokokoukselta nopeita ja radikaaleja toimia. Teologi Pauliina Kainulainen kiinnittää huomiota ekologisen siirtymän sisäiseen puoleen.
Paavi Franciscus julkaisi 4. lokakuuta ilmastokatastrofista varoittavan apostolisen kehotuskirjeen, joka on jatkoa hänen kahdeksan vuotta sitten julkaisemalleen kiertokirjeelle Laudato si’.
Laudate Deum -kehotuskirjeen ajankohtainen tähtäin on YK:n 28. ilmastokokouksessa, joka kokoontuu Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupungissa Dubaissa 30. marraskuuta.
”Ajan kuluessa olen ymmärtänyt, että reaktiomme eivät ole olleet riittäviä, kun maailma, jossa elämme, on romahtamassa ja saattaa lähestyä murtumakohtaa”, Franciscus toteaa.
Kuten tavallista, kaikki näyttää olevan köyhien syytä.
Katolisen kirkon johtaja muistuttaa poliittisia päättäjiä siitä, että ilmastonmuutoksen seuraukset osuvat raskaimpina kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Franciscuksen mukaan vastuuta ilmaston lämpenemisestä yritetään sälyttää maailman köyhille.
”Kuten tavallista, kaikki näyttää olevan köyhien syytä. Silti todellisuus on se, että pieni prosenttiosuus planeetan rikkaimmista saastuttaa enemmän kuin koko köyhin 50 prosenttia maailman väestöstä, ja rikkaampien maiden päästöt henkeä kohti ovat paljon suuremmat kuin köyhempien maiden”, paavi muistuttaa.
”Afrikka, jossa asuu yli puolet maailman köyhimmistä ihmisistä, on vastuussa vain pienestä osasta historiallisia ilmastopäästöjä.”
Poliitikkojen lisäksi paavi osoittaa kehotuksensa luontosuhteen korjaamiseen ja sovittamiseen koko ihmiskunnalle. Paavi ottaa myös kantaa ilmastonmuutoksen kieltäjien ja vähättelijöiden levittämiin väitteisiin ja korostaa, että ihmisen aiheuttama maapallon lämpeneminen on tieteen valossa kiistatonta.
”Huolimatta kaikista yrityksistä kieltää, salata, peitellä tai suhteellistaa asiaa, ilmastonmuutoksen merkit ovat yhä ilmeisempiä”, Franciscus toteaa.
Luonto on muuttunut Jumalan lahjasta ihmisen saaliiksi
Paavi Franciscus muistuttaa Dubaissa kokoontuvia valtionjohtajia siitä, että jääpeitteet Grönlannissa ja suuressa osassa Etelämannerta sulavat kokonaan, jos maapallon lämpötilan annetaan nousta yli kaksi astetta. Seuraukset koko maapallon väestölle olisivat äärimmäisen vakavia.
”On todennäköistä, että muutaman seuraavan vuoden aikana monet ihmiset joutuvat jättämään kotinsa näiden tosiseikkojen vuoksi.”
Paavi viittaa kehotuskirjeessään joidenkin ilmastotutkijoiden esittämiin vieläkin vakavampiin näkymiin. Vaikka tällaisten ”apokalyptisten diagnoosien” tieteellistä näyttöä pidetään riittämättömänä, paavi muistuttaa, että emme varmuudella tiedä, mitä tulee tapahtumaan.
Meidän, jotka elämme länsimaisen kulttuurin sisällä, on vaikeaa nähdä nykyiselle elämäntavalle vaihtoehtoja.
Franciscus pohtii myös ekologisen kriisin perimmäisiä syitä. Kehittyneitä yhteiskuntia hallitsee hänen mukaansa ”teknokraattinen paradigma” ja siihen liittyvä usko ihmisen rajattomiin mahdollisuuksiin. Yritys nousta Jumalan paikalle on tehnyt ihmisestä itsensä pahimman vihollisen.
”Ihmiskunnalla ei ole koskaan ollut tällaista valtaa itseensä, mutta mikään ei takaa, että sitä käytetään viisaasti”, hän sanoo.
Franciscus on huolissaan ajattelusta, että todellisuus, hyvyys ja totuus kumpuavat Jumalan hyvyyden sijaan ihmisen teknisestä ja taloudellisesta vallasta. Tästä on seurannut rajattoman ja päättymättömän taloudellisen kasvun tavoittelu sekä ei-inhimillisen luonnon näkeminen yksinomaan resurssina.
”Kaikki, mikä on olemassa, lakkaa olemasta lahjaa, josta meidän tulisi olla kiitollisia ja jota meidän tulisi arvostaa ja vaalia, ja muuttuu orjaksi ja minkä tahansa ihmismielen päähänpiston saaliiksi.”
Maksimaalisen hyödyn tavoittelu naamioidaan paavi Franciscuksen mukaan kuvitteellisten lupausten avulla järkevyydeksi ja edistykseksi. Näin vilpitön huolenpito yhteisestä maapallosta ja köyhien auttamisesta tulee mahdottomaksi.
Ekoteologi Pauliina Kainulainen näkee paavin ajatuksissa yhtäläisyyksiä suomalaisen Kohtuus-liikkeen toimintaan.
Ekologinen kääntymys on juuriin menevä muutos
Ilmastokatastrofista varoittava paavillinen kehotuskirje tuli myönteisenä yllätyksenä pappi ja teologian tohtori Pauliina Kainulaiselle, joka on käsitellyt ihmisen luontosuhdetta useissa kirjoissaan.
– Laudate Deum on vakava vetoomus YK:n ilmastokokouksen osallistujille, että he irrottautuisivat ahtaista poliittisista tavoitteista ja oman ryhmänsä eduista ja pystyisivät edustamaan koko ihmiskuntaa.
Kehotuskirjeessään paavi Franciscus korostaa, että ekologisen siirtymän on oltava riittävän nopea ja tapahduttava sekä valtiollisella että kansainvälisellä tasolla. Samalla hän toteaa realistisesti, että tarvittavien poliittisten päätösten syntymiseen tarvitaan vahva kansalaisyhteiskunnan paine, jossa myös radikaaleilla äänillä on paikkansa.
– Tässä yhteydessä radikaali tarkoittaa juuriin menevää uudelleen ajattelua, Kainulainen selventää.
Franciscus peräänkuuluttaa nykyistä kypsempää elämänmuotoa, jossa ihminen ei tavoittele ja halua koko ajan jotakin vaan löytää elämän rikkauden yhteydestä toisiin ihmisiin, luontoyhteydestä ja hengellisyydestä. Kainulainen näkee näissä ajatuksissa yhtäläisyyksiä Suomessa vuonna 2009 syntyneen Kohtuus-liikkeen toimintaan, joka on levinnyt Pohjois-Karjalasta useille paikkakunnille.
Kainulaisen huomiota kiinnitti myös se, että Franciscus nostaa kehotuskirjeessään esiin alkuperäiskansojen ja vanhojen kulttuurien kyvyn elää tasapainoisessa suhteessa luonnon kanssa.
– Meidän, jotka elämme modernin länsimaisen kulttuurin sisällä, on vaikeaa nähdä nykyiselle elämäntavalle vaihtoehtoja. Uskon, että voisimme saada alkuperäiskansoilta eväitä maailmankuvan uudistumiseen, jota luontosuhteen korjaaminen vaatii. Myös vanhasta suomalaisesta maailmankuvasta löytyy muutoksen aineksia.
Kainulainen on työskennellyt kuluneen vuoden seurakuntapappina, mutta kertoo jättäneensä tehtävän voidakseen jatkaa ekologisen kääntymyksen tutkimista. Ekologinen kääntymys tarkoittaa luontosuhdetta korjaavaa sisäistä muutosta.
– Tarvitsemme mielenmuutoksen kohti kohtuuden kulttuuria, jossa suostumme luonnon ihmiselle asettamiin rajoihin. Rajan taju voisi kasvaa luomakunnan pyhyyden tiedostamisesta, Kainulainen sanoo.
Artikkelin otsikkoa on muokattu 11.10.2023 klo 10.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkon ilmastoasiantuntija: Dubain ilmastokokous onnistui ylittämään etelän ja pohjoisen välisen palomuurin
AjankohtaistaKirkon edustajat lobbasivat YK:n ilmastokokouksessa fossiilipäästöistä luopumisen ja eniten kärsivien alueiden tukemisen puolesta.
