Paavi Franciscus kuoli toisen pääsiäispäivän aamuna. Hänet muistetaan valoisana persoona, joka puolusti köyhiä ja toimi aktiivisesti rauhan puolesta. Kuva: Sipa Press / Lehtikuva.
Paavi Franciscus palveli loppuun asti – vielä pääsiäisenä paavi vetosi rauhan puolesta
Samaan aikaan, kun katolinen maailma suree paavia ja valmistautuu hänen lauantaina 26.4. pidettäviin hautajaisiinsa, käynnistyvät myös valmistelut uuden paavin valitsemiseksi.
Paavi Franciscus palveli kirkkoaan loppuun asti. Useita viikkoja keuhkokuumeen kourissa ollut paavi palasi maaliskuun lopussa vielä sairaalasta Vatikaaniin ja jatkoi työtään.
Pääsiäissunnuntaina hän jaksoi lausua lyhyen siunauksen Rooman Pietarinkirkon aukiolle kokoontuneelle 35 000 ihmiselle. Perinteisen Urbi et orbi (kaupungille ja maailmalle) -puheen luki kuitenkin hänen avustajansa arkkipiispa Diego Ravelli.
Viimeiseksi jääneessä puheessaan paavi tuomitsi lisääntyneen juutalaisvastaisuuden ja Gazan sodan. Hän vetosi sodan osapuoliin, jotta nämä solmisivat tulitauon, vapauttaisivat panttivangit ja auttaisivat nälkää näkevää kansaa. Samoin hän rukoili sodan tuhoaman Ukrainan puolesta ja kehotti ponnistelemaan oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan aikaansaamiseksi.
Ennen puhettaan paavi tapasi vielä lyhyesti Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vancen ja antoi tälle lahjaksi pääsiäismunia.
Torstaina 88-vuotias paavi piti hauraudestaan huolimatta kiinni vuonna 2013 aloittamastaan perinteestä eli tapasi vankeja roomalaisessa vankilassa. Hän kertoi vangeille, ettei nyt pysty pesemään heidän jalkojaan, mutta hän halusi olla heidän lähellään ja rukoilla heidän puolestaan. Jalkojen pesu liittyy Jeesuksen antamaan esimerkkiin, kun hän kiirastorstaina pesi opetuslastensa jalat.
Kaiken tämän paavin terveyttä rasittaneen ponnistelun jälkeen maailmaa kohtasi pääsiäismaanantaina suru-uutinen. Kardinaalikamariherra (camarlengo) Kevin Farrel kertoi, että paavi oli kuollut aamulla kello 7.45. Farrellin mukaan Rooman piispa ”palasi Isämme kotiin”.
Paavi Franciscus oli syntynyt Argentiinan Buenos Airesissa, jonka arkkipiispana hän toimi, kun hänet 13.3.2013 valittiin paaviksi. Hän seurasi tehtävässä eläkkeelle vetäytynyttä paavi Benedictus XVI:sta.
88-vuotiaana kuollut Franciscus oli alkuperäiseltä nimeltään Jorge Maria Bergoglio. Hän oli ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta valittu paavi sitten syyrialaisen Gregorius III:n, joka kuoli vuonna 741. Vaikka paavi kuului jesuiittoihin, hän valitsi paavillisen nimensä ”Jumalan pienenä köyhänä” tunnetun Franciscus Assisilaisen mukaan.
Paavia muistettiin köyhien puolustajana
Paavia muistettiin niin maailmalla kuin Suomessa humaanina köyhien puolustajana. Helsingin katolinen piispa Raimo Goyarrola kirjoitti katolisen kirkon Fides-lehden sivuilla, että paavi Franciscuksen keskeinen viesti kaikille katolilaisille ja koko maailmalle oli luottamuksen, laupeuden ja toivon sanoma. ”Hän puolusti alati vähäosaisia ja syrjäytettyjä ihmisiä maailman periferioihin asti. Hän pyrki kaikessa edistämään ihmisoikeuksia ja rauhaa ja rakensi siltoja eri uskontojen ja ihmisryhmien välille”, Goyarrola totesi.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat muistelivat kohtaamisiaan Franciscuksen kanssa. Esimerkiksi Espoon piispa Kaisamari Hintikka kertoi tavanneensa valoisan ja iloisen paavin viimeksi kaksi vuotta sitten ja totesi, että oli onnellista kuolla nimenomaan pääsiäisenä, ylösnousemuksen riemuun ja valoon.
Helsingin piispan Teemu Laajasalon mukaan Franciscus osoitti paavin viran merkityksen monin taitavin tavoin. ”Hän oli lämmin ja rakastettava, heikkojen puolella ja evankeliumin ytimessä. Hämmästyttävä oli hänen kykynsä kohdata ihmisiä. Muistan yhä kättelyn, hymyn ja kuuntelevan katseen. Osanottoni kaikille Suomen katolilaisille ystävillemme”, Laajasalo kirjoitti Facebookissa.
Katolilaiset eri puolilla maailmaa surevat paavia. Kuva on Pietarinkirkon aukiolta Vatikaanista. Kuva. Sipa Press/Lehtikuva.
Sekä luterilaisen että Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispat ottivat myös osaa katolilaisten suruun. Arkkipiispa Tapio Luoma totesi paavin olleen köyhien auttaja ja heikompiosaisten puolustaja. Arkkipiispa Elian mukaan paavi tuomitsi globaalin markkinatalouden ahneuden puolustaen köyhiä, hyljeksittyjä ja marginaalissa olevia heikompiosaisia ihmisiä.
Samoja asioita paavista nostivat esille poliittiset johtajat, myös Tasavallan presidentti Alexander Stubb, joka esitti surunvalittelunsa paavin kuolemasta viestipalvelu X:ssä. Stubbin mukaan paavi Franciscus muistetaan työstään köyhien parissa ja sosiaalisesti heikompiosaisten puolustajana. ”Hänen perintönsä lohduttaa surevia”, presidentti päätti viestin. Britannian pääministerin Keir Starmerin mukaan paavi oli köyhien, alas painettujen ja unohdettujen ihmisten paavi.
”Franciscusta tuskin seuraa konservatiivinen paavi”
Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori ja kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola arvioi, että paavi Franciscuksesta jäi kirkon historiaan jälki. Hänestä tullaan muistamaan ainakin köyhien, siirtolaisten ja seksuaalivähemmistöjen puolesta puhuminen, maallikkojen ja erityisesti naisten osallistaminen kirkon hallintoon ja sen vastapainona pappisvaltaisuuden purkaminen sekä kirkon sisäänpäin kääntyneisyyden arvostelu.
– Hän piti edellistä konklaavia edeltäneissä kardinaalien tapaamisissa puheen, jossa hän painotti kirkon evankelioivan toiminnan merkitystä, menemistä ulos maailmaan. Se tiettävästi teki hänestä monien kardinaalien silmissä varteenotettavan paaviehdokkaan, Ketola palaa Franciscuksen aikanaan monet yllättäneeseen valintaan paaviksi.
Paavi Franciscuksen viimeiseksi tilaisuudeksi jäi pääsiäismessun päätteeksi luettu Urbi et orbi -tervehdys Pietarinkirkon parvekkeelta. Kuva: Gregorio Borgia/AP/Lehtikuva
Paavi valitsi itselleen nimen Franciscus pyhän Franciscus Assisilaisen mukaan. Miten tämä esikuva näkyi hänen toiminnassaan paavina?
– Franciscus-nimisiä paaveja ei ollut ennen häntä. Se heijasti nähdäkseni hänen suhtautumistaan köyhiin ja luomakuntaan yleensä. Ehkä siinä näkyi myös hänen valintansa henkilökohtaisesti vaatimattomasta elämästä.
Paavi muun muassa asui palatsin sijasta Vatikaanin vierastalossa.
– Franciscusta tuskin seuraa konservatiivinen paavi, sillä 80 prosenttia äänioikeutetuista kardinaaleista on Franciscuksen nimittämiä ja siten monessa suhteessa enemmän tai vähemmän Franciscus-mielisiä. Joskus paavinvaaleissa on paaviksi tullut sellainen kardinaali, jota on yleisesti pidetty todennäköisenä seuraajana. Erilaisten Vatikaanin-kirjeenvaihtajien kommentaareissa sellaiseen asemaan näyttää nousseen nykyinen kardinaalivaltiosihteeri Pietro Parolin.
Ketola lisää, että asia ei tietenkään ole Pietarinkirkossa kuulutettu.
– On mielenkiintoista nähdä, ovatko kardinaalit valmiita enää palaamaan italialaisen paavin johtamaan kirkkoon, Ketola pohtii.
Parolin lisäksi julkisuudessa on ollut esillä useita muita nimiä. Heidän joukossaan ovat muun muassa Aasian paavi Franciscukseksi kutsuttu filippiiniläinen kardinaali Luis Antonio Tagle, Peter Turkson Ghanasta, Péter Erdő Unkarista, Matteo Zuppi Italiasta ja Mario Grech Maltalta. Myös ruotsalaisen Anders Arboreliuksen nimi on mainittu.
Kun paavin hautajaiset on pidetty ja yhdeksän päivän suruaika päättyy, paavin valintaan osallistuvat kardinaalit kokoontuvat Vatikaaniin konklaaviin. Kardinaaleja on tällä hetkellä 252, mutta heistä äänioikeutettuja ovat vain alle 80-vuotiaat. Heitä on 135. Kardinaalit äänestävät ulkomaailmalta suljetussa Sikstuksen kappelissa niin kauan, kunnes uusi paavi on saatu valittua. Valinnasta ilmoitetaan valkoisella savulla.
Kaikissa Suomen katolisissa seurakunnissa vietetään tiistaina 22.4. kello 18 messua paavin puolesta.
Korjattu 22.4. klo 13.06 Britannian pääministerin Keir Starmerin nimi oikeaan muotoon.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Paavi Franciscus oli Jumalan häirikkö, kirkon uudistaja ja ihmisarvon puolustaja viimeiseen asti
PuheenvuorotPaavi Franciscuksen myötä vaikeni ääni, joka puolusti hellittämättömästi tämän maailman haavoittamia ihmisiä, aprikoi Hilkka Olkinuora.
