null Pahana pidetty viha myös suojaa ihmistä

Jari Koposen mukaan viha nähdään helposti pahana asiana, jota vastaan täytyy kamppailla. Taistelut eivät kuitenkaan taistelemalla lopu.

Jari Koposen mukaan viha nähdään helposti pahana asiana, jota vastaan täytyy kamppailla. Taistelut eivät kuitenkaan taistelemalla lopu.

Hyvä elämä

Pahana pidetty viha myös suojaa ihmistä

Vihaa vastaan halutaan taistella, mutta ihmisen hyvinvoinnin kannalta se on olennainen tunne. Näin sanoo aikanaan koulukiusattu vihakouluttaja Jari Koponen.

Kaksi miestä kävelee ravintolaan. Nuorempi haluaa tarjota mentorilleen oluen 18-vuotispäivänsä kunniaksi. Ovimies tuijottaa nuorukaista inhoten ja vääntelee tämän henkilökorttia raivokkaasti. Lopulta hän toteaa, että kaipa kortti on aito ja päästää miehet peremmälle.

Päivänsankari toppuuttelee ovimiehen käytöksestä tuohtunutta ohjaajaansa: Älähän sie, tämä on minulle jokapäiväistä.

Jari Koponen on ammatiltaan vihakouluttaja, ja hänelle tilanne ravintolassa romaninuorukaisen kanssa oli aikoinaan pysäyttävä ensituntuma siihen, kuinka pelkästään erilainen tai tietty ulkonäkö laukaisee monilla primitiivitilan.

– Ihminen tipahtaa kaksivuotiaan tunnetasolle. Hän kokee mielihyvänsä eli turvallisuuden tunteensa olevan uhattuna, Koponen avaa.

Samasta ilmiöstä on kyse vihapuheessa, terrorismissa tai missä tahansa väkivallan ajatuksissa tai teoissa.

– Vihan taustalla on aina pelko, jota yritetään peittää tai paeta.

"Viha on perustunne, jonka tehtävä on suojella ihmistä", toteaa Jari Koponen.

Sukupolvelta toiselle siirtynyt suru

Jari Koposelle viha merkitsee neutraalia voimaa, elinkeinoa ja palkittua asiantuntijuutta.

– Viha on perustunne, jonka tehtävä on suojella ihmistä. Se ei tarkoita räyhäämistä ja riitelyä, vaan esimerkiksi omien tarpeiden ja rajojen ilmaisemista, Koponen sanoo.

– Viha nähdään helposti pahana asiana, jota vastaan täytyy kamppailla. Taistelemalla eivät taistelut kuitenkaan lopu, vaan olennainen kysymys on, millä pelko rauhoitetaan.

Maahanmuuttovastainen voi kokea, että nuo tulevat tänne ja saavat apua, vaikka minä olen ollut täällä koko ajan enkä ole saanut sitä, mikä minulle kuuluu.
 

Ihminen eheytyy myötätuntoisessa yhteydessä, jossa saa ensin hajota."
 

– Ihminen näkee toisessa hädän, jota ei ole itsessään pystynyt kohtaamaan ja hyökkää siksi, Koponen tulkitsee.

Hänen mukaansa suomalaisilla on sotien seurauksena paljon tiedostamatonta ja käsittelemätöntä, sukupolvelta toiselle siirtynyttä surua.

Turva on Koposen puheessa avainsana. Ihminen eheytyy myötätuntoisessa yhteydessä, jossa saa ensin hajota.

– Sotatraumaa sukupolvesta toiseen kokeva kansa kaipaa yhä turvaa kohdata tunteitaan, Koponen sanoo.
 

Koulukiusaaminen synnytti vihan

Mutta ei vihakouluttajakaan ole aina osannut vihata. Koulukiusattu nuorukainen löysi karateharrastuksesta pelastuksensa. Nuorisotyössä Keravan kaduilla mies oli tunnettu siitä, ettei milloinkaan menettänyt malttiaan.

– Sunnuntait olivat ainoita päiviä, jolloin en ollut töissä. Olin ahdistunut iltaan asti, kunnes seuraava työpäivä lähestyi, Jari Koponen kertoo.

Kamppailulajit, työ ja kiltteys olivat hänelle tapa paeta omaa haavaa. Sitten tuli romahdus.

– Pidin vapaata ja matkustin Kiinaan taiji-mestarin oppiin. Palattuani olin päässyt irti työnarkomaniasta. Vanha selviytymiskeinoni ei auttanutkaan pakenemaan, vaan jouduin sisäisesti tyhjän päälle, Koponen kertoo.

Seurasi pohjaton masennus ja halu kuolla.

– Koin maksimaalista kauhua, josta ei ollut ulospääsyä. Lopulta joku sanoi, että olisi surullista, jos tappaisit itsesi ennen kuin olet kokeillut terapiaa.

"Suorittaja pitää vauhtia yllä, ettei hänen tarvitse pysähtyä kohtaamaan tunteitaan", Jari Koponen selittää.

Tiedosta tunteesi ja tee valintasi

Masennus, kiltteys ja ylisuorittaminen kumpuavat Jari Koposen mukaan arvottomuuden kokemuksesta. Ihminen ei ole saanut ilmaista tunteitaan, jolloin viha kääntyy sisäänpäin, omat tarpeet niellään, eikä rajoja osata asettaa.

– Suorittaja pitää vauhtia yllä, ettei hänen tarvitse pysähtyä kohtaamaan tunteitaan. Kiltti kokee olevansa olemassa toisia varten ja uskoo omien tunteidensa olevan pahoja.
 

Ihminen ei ole saanut ilmaista tunteitaan, jolloin viha kääntyy sisäänpäin, omat tarpeet niellään, eikä rajoja osata asettaa."
 

Koponen avaa tunteiden piilottamisen takana olevaa sotatrauman anatomiaa:

Turvan tuominen on arkkityyppisesti miehen tehtävä, siksi miehet lähtevät rintamalle. Kotona naiset joutuvat pärjäämään yksin. Sodan päätyttyä mies näkee, että vaimosta on tullut kodin turva. Nainen puolestaan näkee miehessä turvan sijaan hajonneen ihmisen. Miestä kalvaa syyllisyys elossa olemisesta. Nainen, jonka mies on selvinnyt hengissä, tuntee syyllisyyttä siitä, että on saanut pitää miehensä.

– Sodan jälkeen kaikki olivat rikki, mutta kellään ei ollut syliä purkaa tuskaansa, Koponen sanoo.

– Hätää ja syyllisyyttä paettiin jälleenrakentamiseen.

Nykytilanne takaa, että mahdollisuus tutustua itseensä on olemassa. Selviytymisen tilasta ei voi kuitenkaan suoraan hypätä rakkauden tilaan. Eheytyminen tarkoittaa myös surutyötä.

– Tunteitaan tiedostava kykenee tekemään valintoja ja muutoksia, jotka ovat omalle elämälle hyväksi, Koponen kiteyttää vihatyöhön rohkenemisen etuja.

– Terve viha ilmenee kykynä kunnioittaa omaa hyvinvointia.

 

Lisätietoa saa verkko-osoitteesta www.duendo.fi.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

”Mitä siinä äitinä voi tehdä?” – Järjestelmä syrjii psyykkisesti sairaiden omaisia

Hyvä elämä

Psykoosiin sairastuneen äidille Sarille jää käteen alle 2 000 euroa kuukaudessa, mutta hän ei saa omaishoidon tukea.



Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.