Jaakko Heinimäki ja Hilkka Olkinuora: Puhetta pyhästä. Kirkkohallitus 2010.
Painettua matkaseuraa
Työmatkalla luettavan kirjan pitäisi mahtua käsilaukkuun, olla helppolukuinen ja antaa puhtia päivään. Voisiko dekkareiden sijasta lukea teologiaa?
Jaakko Heinimäki ja Hilkka Olkinuora: Puhetta pyhästä.
Kirkkohallitus 2010.
Millainen kirja?
Kahden kirjailija-toimittaja-papin kirjassa käydään läpi pyhän eri ulottuvuuksia aakkosjärjestyksessä. Aamusta aloitetaan ja yöhön lopetetaan. Niiden välillä puhutaan esimerkiksi kasteesta, lehmästä ja rakkaudesta.
Paino, mitat ja sivumäärä
397 g, 14,1 x 13,9 cm, 295 sivua, joissa on ihanan tilavat marginaalit vaikka piirtämistä tai muistiinpanoja varten.
Kuinka paljon ehtii lukea 15 minuutin junamatkan aikana?
33 sivua
Keskustelunavaus, jolla voi tiedustella kanssamatkustajan sieluntilaa
Oletko tullut uskoon vai onko usko tullut sinuun?
Sitaatti evääksi työpäivään
”Jos arki tuntuu köyhältä, älä syytä siitä arkea. Syytä itseäsi siitä, ettet jaksa tai taida saada esiin arjen rikkauksia.”
Huom!
Tämä ei näytä eikä maistu kirkkohallituksen julkaisulta: se on pieni ja pirteän punainen ja elävästi, ymmärrettävästi ja vieläpä hauskasti kirjoitettu. Eikö taannoin joka kotiin jaettu katekismus olisi voinut olla tällainen?
Miksi ottaisin matkalukemiseksi?
Toimii yksityisenä aamuhartautena.
Eero Huovinen: Aihetta ajatella. Mietteitä piispan pöydältä.
WSOY 2010.
Millainen kirja?
Kirjassa on lyhyitä tekstejä, joista osa on julkaistu aiemmin eri lehdissä. Emerituspiispa raportoi tapaamistaan ihmisistä ja lukemistaan kirjoista ja pohtii uskon ikuisuusaiheita kuten pahan ongelmaa.
Paino, mitat ja sivumäärä
205 g, 11,1 x 20,7 cm, 164 sivua
Kuinka paljon ehtii lukea 15 minuutin junamatkan aikana?
16 sivua
Keskustelunavaus, jolla voi tiedustella kanssamatkustajan sieluntilaa
Ovatko elämä ja usko Jumalaan sinullekin jatkuvaa kädenvääntöä? Kenen kanssa?
Sitaatti evääksi työpäivään
”Miksi kokoustauot ovat muuttuneet yksilöllisiksi kännykkähartauksiksi, joissa me etsimme merkittävämpää seuraa kuin samaan palaveriin fyysisesti osallistuvat ihmiset?”
Huom!
Huovinen heittelee lukijalle roppakaupalla retoriselta kalskahtavia kysymyksiä: Voiko pahaa selittää? Osaammeko kohdata? Elänkö oikein? Onko vierellä ketään? Rohkenenko ajatella? Epäilen, että harva niihin ryhtyy itsekseen vastailemaan.
Miksi ottaisin matkalukemiseksi?
Auttaa torkahtamaan.
Urpo Karjalainen: Jokiravun
kääntöpiiri. Herättäjä-Yhdistys
ja Kirjapaja 2010.
Millainen kirja?
Kirjassa etsitään reittejä niin uusateismilta kuin fundamentalistisilta ja yksinkertaistavilta kristinuskon tulkinnoilta suojautumiseen ja herännäisyyden oman erityislaadun ymmärtämiseen, oppaina muiden muassa filosofi Emmanuel Levinas ja körttijohtaja Paavo Ruotsalainen. Kirjoittaja on körtti itsekin, Herättäjä-Yhdistyksen palveluksessa oleva pappi.
Paino, mitat ja sivumäärä
310 g, 14,4 x 21,5 cm, 208 sivua
Kuinka paljon ehtii lukea 15 minuutin junamatkan aikana?
7 sivua
Keskustelunavaus, jolla voi tiedustella kanssamatkustajan sieluntilaa
Miksi äkkikääntyminen uskoon tai ateismiin on niin paljon helpompaa kuin harkinta ja kilvoitus?
Sitaatti evääksi työpäivään
”Erilaisissa verkoissa vaikutetaan ilman persoonien täyttä kohtaamista. Kuvat ja klipit ja 24 tunnin reaaliaika muodostavat kuvitellun elämisen ja vallan olemistodellisuuden, jossa vihollisen rakastaminen on tehty naurettavaksi.”
Huom!
Kuka olettikaan, että kirjaa, joka kritisoi helppoa uskoa, olisi helppo lukea? Eikö jo kirjan nimikin varoita siitä?
Miksi ottaisin matkalukemiseksi?
Älä ota — vaatii keskittymistä.
Ilkka Pyysiäinen: Jumalaa ei ole. Vastapaino 2010.
Millainen kirja?
Kirja on kotimainen lisä angloamerikkalaiseen uskontokriittiseen pamfletointiin. Kirjoittaja, yksi Suomen nimekkäimpiä uskontotieteilijöitä, kohdistaa kritiikkinsä uskonnollisiin uskomuksiin ja niiden perusteluihin, mutta ilmoittaa, ettei vastusta uskontoa elämäntapana.
Paino, mitat ja sivumäärä
182 g, 13,1 x 20,2 cm, 178 sivua
Kuinka paljon ehtii lukea 15 minuutin junamatkan aikana?
10 sivua
Keskustelunavaus, jolla voi tiedustella kanssamatkustajan sieluntilaa
Ei tarvita — kirjan nähtyään parikin kanssamatkustajaa avasi keskustelun kertomalla, että ”kyllä Jumala on”.
Sitaatti evääksi työpäivään
”Epäily, jota ei koskaan pueta selviksi sanoiksi, on älyllistä epärehellisyyttä ja henkistä velttoutta.”
Huom!
Pyysiäinen omistaa kirjastaan yli kolmasosan amerikkalaisten henkienmanaajien touhujen ja nykyajan noitavainojen — nekin lähinnä Amerikan ihmeitä — esittelyyn. Miksi, oi miksi? Auttaako kaikenmaailman kaheleiden ja heidän uhreikseen joutuneiden tirkistely jotenkin osoittamaan kaikki uskonnolliset uskomukset perusteettomiksi?
Miksi ottaisin matkalukemiseksi?
Jos haluaa pysyä aamuäreänä.
Jaa tämä artikkeli: