Ibtisam Mosa uskoo, että työ pelloilla ja lasten kouluttaminen tuovat toivoa tulevaisuuteen.
Palestiinalaispelto tarvitsee aidan kahdesta syystä
Israelin miehittämällä Länsirannalla palestiinalaiskylän pelto voi kertoa monta tarinaa.
Keskellä Juudean vuoriston kukkuloita, kolmen vartin automatkan päässä palestiinalaishallinnon keskuspaikasta Ramallahista sijaitsee muutaman tuhannen asukkaan kylä, Dir Balut.
Kylään osoittavan tienviitan vieressä on varoituskyltti, joka kertoo, että kylä on palestiinalaishallinnon aluetta. Israelin laki kieltää israelilaisia liikkumasta alueella. Kyltti varoittaa, että israelin kansalaisia uhkaa alueella hengenvaara.
Kyltti on Israelin viranomaisten pystyttämä. Muutaman kilometrin päässä kukkulalla on juutalaissiirtokunta, yksi 158 siirtokunnasta Israelin vuodesta 1967 miehittämällä Jordanjoen Länsirannalla.
Vastaavia kylttejä on miehitetyllä alueella kaikkialla, sillä israelilaisille alueella liikkuminen on turvallisuusriski. Palestiinalaisille kyltti on konkreettinen osoitus miehityksestä. Ulkopuolelta tulevalle se kertoo konfliktista, joka kaipaisi rauhanomaista ratkaisua. Niin kauan kuin sitä ei tule, tavalliset ihmiset kärsivät ja elämästä tulee hyvin hankalaa.
|
Abed Alrahman rakentaa aitaa suojaamaan naisten viljelemää peltoja. Ibtisam Mosa seuraa työtä. |
Kyltin takana on iso peltoaukea, jonka vierelle rakennetaan uutta aitaa. Muutama palestiinalaismies pystyttää tolppia ja kiinnittää niihin teräsverkkoa. Aita ja hyvin hoidetut pellot ovat osa projektia, jonkakaltaisia tarvitaan, jotta konflikti voisi joskus ratketa. Pellolta saadaan ihmisille elantoa, mutta sillä myös rakennetaan kansalaisyhteiskuntaa.
Vaikka verkkoaitaa pystyttävät miehet, projektia johtavat naiset, sillä naiset viljelevät peltoja. Kylään on perustettu osuuskunta, jossa on tähän mennessä liittynyt 12 miestä ja 8 naista. Naisilla on kuitenkin vahvempi ääni, nauraa miesten aidanpystytystä seuraava Ibdisam Fadel Mosa.
Ibdisam Mosan mukaan naisten johtamassa maatalous- ja osuustoimintahankkeessa on mukana 27 perhettä. He viljelevät pelloilla yksissä tuumin monenlaisia kasveja, kuten valkosipulia, papuja, herneitä, punajuuria ja perunaa sekä viljaa. Työtä riittää, naisryhmä on aloittanut aikaisin aamulla.
Peltoviljelyn kehittäminen ja aita ovat tärkeitä koko kylälle, ei vain siinä välittömästi mukana oleville perheille.
Aita on tarpeen villisikojen pitämiseksi pois pelloilta. Ne aiheuttavat 6000-7000 euron tappiot joka vuosi. Villisikojen lisäksi riesana ovat kyyhkyset, jotka syövät kasvien siemeniä. Kyläläisten mukaan kyyhkyset tulevat siirtokunnista, jossa niitä pidetään lakoissa.
Ikävä kyllä aita ei ole tarpeen pelkästään eläinten vuoksi. Se ja peltojen huolellinen hoitaminen osoittavat, että maa ei ole joutomaata. Jos maata ei miehitysalueella kolmen vuoden sisällä hoideta, sitä uhkaa joutuminen takavarikkoon - se katsotaan Israelin valtion omaisuudeksi. Kyläläiset haluavat osoittaa, että maa on heidän, sillä siirtokunta vei jo osan maista.
Maalla on täällä paljon enemmän kuin välinearvo. Mutta maa tuo myös elannon ja elannolla taataan lapsille koulutus. Ibdisam Mosan lapset ovat käyneet kouluja. Kuudesta tyttärestä vanhin on insinööri, kahdesta pojasta toinen opiskelee insinööriksi, hän kertoo ylpeänä. Hänen miehensä on opettaja, mutta häneltä on aktivismin vuoksi kielletty opettaminen. Niinpä Ibdisan Mosan maanviljelys on koko perheelle elintärkeää.
Kirkon Ulkomaanapu tukee palestiinalaisen Economic and Social Development Centerin kanssa kylän maatalous- ja osuustoimintahanketta. Ibdisan kaltaisten sitkeiden naisten ansiosta kyläläisillä on toivoa paremmasta.
Seuraava askel on maataloustuotteiden markkinoinnin parantaminen. Siinä auttaisi kummasti, jos konfliktiin löytyisi rauhanomainen ja oikeudenmukainen ratkaisu. Nyt kyläläiset eivät saa viedä tuotteitaan ulos palestiinalaisalueilta ja sen sisälläkin liikkuminen on hankalaa.
Kirjoittaja on Vantaan Laurin päätoimittaja, joka on parhaillaan Israelissa ja palestiinalaisalueilla tutustumassa alueen tilanteeseen ja Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran tukemiin kehitysyhteistyö-, ihmisoikeus- ja demokratiahankkeisiin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Rauhaa lietsovat naiset on kasvanut ilmiöksi Israelissa
AjankohtaistaEnemmistö naisten ruohonjuuritason rauhanliikkeen jäsenistä on israelilaisia, mutta mukaan on lähtenyt myös palestiinalaisia. Naiset vaativat poliitikoilta päätöksiä.