Rauhanliikkeen lokakuinen tapahtumasarja huipentui päätösjuhlaan Jerusalemissa. Paikalla oli arvioilta 30 000 ihmistä puheiden ja musiikin äärellä.
Rauhaa lietsovat naiset on kasvanut ilmiöksi Israelissa
Enemmistö naisten ruohonjuuritason rauhanliikkeen jäsenistä on israelilaisia, mutta mukaan on lähtenyt myös palestiinalaisia. Naiset vaativat poliitikoilta päätöksiä.
Naisten ruohonjuuritason rauhanliike on kolmessa vuodessa kasvanut huikeaksi ilmiöksi Israelissa. Kansalliset, uskonnolliset ja poliittiset rajat ylittävällä Women Wage Peace -liikkeellä (WWP, Rauhaa lietsovat naiset) on jäseniä jo 26 000. Enemmistö on israelilaisia naisia, mutta palestiinalaisiakin on mukana. Liikkeessä on juutalaisia, muslimeja, arabeja ja naisten lisäksi myös miehiä.
Naiset on saanut liikkeelle huoli lasten tulevaisuudesta. He haluavat pisteen väkivallalle ja sodalle. Paljon siviiliuhreja aiheuttanut Gazan sota vuonna 2014 oli monille ratkaiseva sytyke lähteä rauhanmarssille.
– Meitä yhdistää usko siihen, että voimme muuttaa lastemme tulevaisuuden, sanoo palestiinalainen Huda Abuarquob, Lähi-idän rauhanjärjestöjen liiton aluejohtaja (Alliance for Middle East Peace).
– Israelilaiset ja palestiinalaiset ansaitsevat parempaa kuin elämää sodasta sotaan. Epätoivo ei auta, mutta toiminta auttaa. Konfliktit saadaan ratkaistuiksi, jos halutaan, uskoo israelilainen Pascale Chen, joka koordinoi WWP:n kumppanuuksia.
– Sekä israelilaiset että palestiinalaiset mieltävät itsensä uhriksi. Meidän pitää vapautua ja tajuta, että voimme muuttaa todellisuuden ilman väkivaltaa. Naiset pystyvät muuttamaan konfliktin kielen ja asetelman, Huda Abuarquob toteaa.
Huda Abuarquob ei usko rauhansopimuksen syntyyn Israelin nykyhallituksen aikana.
Kova tavoite: rauha 2018
Poliittisesti sitoutumattoman liikkeen tavoitteena on saada jo ensi vuonna kestävä rauhansopimus palestiinalaisten ja israelilaisten välille. Poliittisia johtajia painostetaan palaamaan neuvottelupöytään. Kaikkiin parlamentin puolueisiin on solmittu suhteet.
– Olemme päässeet puhumaan Knessetiin edustajille yli puoluerajojen. Olemme ensimmäinen merkittävä rauhanliike, jossa on sekä vasemmiston että oikeiston kannattajia, sanoo Pascale Chen.
Huda Abuarquob ei pidä tavoitteen toteutumista todennäköisenä ennen Israelin seuraavia parlamenttivaaleja marraskuussa 2019.
– Jos WWP onnistuu muuttamaan israelilaisten käsityksiä rauhasta ja turvallisuudesta ja jos liike keskittyy vaikuttamistyöhön niin, että Israelin hallitus suostuu kompromisseihin ja neuvotteluihin, se on mahdollista. Mutta rauhansopimuksen solmiminen nykyhallituksen aikana on epätodennäköistä, sillä se ymmärtää vain sodan kieltä, hän sanoo.
Women Wage Peace ei ota kantaa rauhan ehtoihin. Monien palestiinalaisten mielestä oikeudenmukaisen rauhan ehto on Israelin miehityksen ja siirtokuntien purkaminen palestiinalaisalueilla. Huda Abuarquobin mielestä näin ei voi ajatella. Oikeudenmukainen sopimus tarvitaan, mutta tie siihen käy neuvottelujen kautta.
Liikkeeseen on saatu naisia ryhmistä, joissa naiset perinteisesti ovat passiivisia, kuten ortodoksijuutalaiset ja jotkut muslimiyhteisöt.
Naisten rauhanliike on Abuarquobin mukaan onnistunut lisäämään palestiinalaisten uskoa siihen, että Israelista löytyy rauhantahtoa. Palestiinassa ei hänen mielestään tarvita WWP:n kaltaista liikettä, koska hänen mukaansa palestiinalaishallinto on jo rauhantahtoinen.
Liikkeeseen on saatu naisia ryhmistä, joissa naiset perinteisesti ovat passiivisia, kuten ortodoksijuutalaiset ja jotkut muslimiyhteisöt. Pascale Chen arvelee, että liike vetoaa laajasti pragmaattisuutensa vuoksi. Pääasia on toiminta yhteisen päämäärän hyväksi, ideologiasta keskusteleminen jää sivuseikaksi.
– Meitä rohkaisee historia. Se todistaa, että rauha syntyy ja kestää paremmin, kun naiset toimivat aktiivisesti rauhanprosessissa. Näin on tapahtunut esimerkiksi Liberiassa ja Pohjois-Irlannissa, Pascale Chen sanoo.
Pascale Chenin mielestä israelilaisten ja palestiinalaisten on tehtävä kaikki voitava väkivallan päättymiseksi.
Äidin sydän vaatii toimimaan
Kuten tuhannet muut, Gazan sota sai Tel Avivissa asuvan Pascale Chenin liikkeelle.
– Se oli raskas kokemus. Lisäksi vanhin poikani, silloin 16-vuotias, sai ensimmäisen kirjeen armeijalta, joka muistutti parin vuoden päästä alkavasta varuskuntapalveluksesta. Se on Israelissa miehille kolmivuotinen. Äitinä haluan tehdä voitavani, ettei hän eikä kukaan joutuisi sotaan.
Pascale Chen on ollut mukana naisten rauhanliikkeessä sen alkumetreiltä lähtien. Kun hän tutustui siihen, mukana oli parikymmentä naista.
– Minuun vetosivat sanat elämä, toivo, rauha sekä kaikki rajat ylittävä toiminta.
Pascale Chen on syntyjään Ranskan juutalainen ja kasvoi juutalaisyhteisössä, jossa Israelin valtion syntymistä 1948 pidettiin ihmeenä.
– Tunsin lapsena Israelia kohtaan sekä ihailua että pelkoa. Tiesin, että se on kova maa, jossa voi kuolla nuorena. Enoni oli kuollut itsenäisyyssodassa.
Chen muutti Israeliin 25-vuotiaana. Hän tunsi vastuun päätöksestään, koska se merkitsi tulevaisuuden valitsemista myös hänen lapsilleen. He voisivat joutua taistelemaan ja kuolemaan.
Hän avioitui israelilaisen miehen kanssa ja sai kaksi poikaa. Alusta lähtien Pascale Chen halusi tehdä oman osuutensa Israelin ja Palestiinan välisen vuosikymmeniä jatkuneen konfliktin päättymiseksi.
Suomen suurlähettiläs saa kehuja
Pascale Chen toimii rauhanliikkeessä vapaaehtoisena. Palkkatyönään hän johtaa pikkulasten kehitykseen erikoistunutta keskusta Tel Avivissa.
– Aikaa riittää, kun asian kokee riittävän tärkeäksi. Lisäksi olen tutustunut upeisiin ihmisiin, joilta saan voimaa ja motivaatiota.
Hän on tutustunut myös Suomen Israelin-suurlähettilääseen Anu Saarelaan. Hän kehuu Saarelaa, joka yhdessä muiden EU-maiden naissuurlähettiläiden kanssa on tukenut liikettä monin tavoin. Nämä ovat muun muassa järjestäneet tilaisuuksia, joihin on kutsuttu puhujia liikkeestä.
Pojan toivotus sai kyyneliin
– Mieheni on iloinen ja ylpeä toiminnastani. Hän tietää, kuinka kalliiksi tulee elämä maassa, jossa ei ole rauhaa naapureiden kanssa. Hän on taistellut sekä itsenäisyyssodassa että Libanonin sodassa ja menettänyt niissä monia hyviä ystäviään, Pascale Chen kertoo.
Parhaan kiitoksen työstään hän sai yllättäen 15-vuotiaalta pojaltaan, kun perheessä vietettiin syyskuussa juutalaista uutta vuotta ja perheenjäsenet toivottivat toisilleen kaikkea hyvää.
– Hän toivotti minulle menestystä työssäni rauhan hyväksi. Hän sanoi tietävänsä, etten tee tätä vain hänen ja veljen vuoksi vaan kaikkien nuorten, Pascale Chen kertoo liikuttuen kyyneliin.
– Se tuntui erikoisen koskettavalta, koska emme olleet puhuneet asiasta. Se oli paras lahja, jonka voin saada.
Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran tiedottaja Lähi-idässä.
Noin 3000 palestiinalaista ja 12 000 israelilaista osallistui Kuolleella merellä järjestettyyn naisten marssiin rauhan puolesta.
Lähetystyöntekijä rauhan linkkinä
Sari-Johanna Kuittilo osallistui WWP:n lokakuiseen tapahtumaan Kuolleella merellä. Hän halusi nähdä omin silmin, mitä tapahtuu.
– Tunnelma oli iloinen ja lämmin. Naiset juttelivat ja tanssivat yhdessä. He eivät jääneet omiin ryhmiinsä, vaan halusivat kohdata muualta tulleita, kertoo Kuittilo.
Rauhankylän teltat Sarah ja Hagar oli pystytetty alueelle, jonne myös palestiinalaisnaisilla oli pääsy. Naiset saapuivat kylään busseilla eri puolilta Israelia ja Palestiinaa.
– Tulijat otettiin avosylin vastaan. Nuoret hakivat iäkkäämpiä liikkumaan musiikin mukaan. Se oli aitoa iloa, aistin sen vahvasti, Kuittilo kertoo.
Diakoni Sari-Johanna Kuittilo on Suomen Lähetysseuran työntekijä Israelissa ja palestiinalaisalueella.
Hän on mukana uskontodialogissa, jossa Lähetysseura pyrkii vahvistamaan oikeudenmukaisen rauhan edellytyksiä Lähi-idässä.
– Täällä on paljon ihmisiä, jotka haluavat rauhaa ja toimivat sen hyväksi. On tärkeää saada myös Suomeen tämä viesti. Lähetysseura voi linkittää eri ryhmiä ja tarjota niille esimerkiksi kokoontumistiloja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Onko tämä se Eurooppa, jossa haluatte elää?” – Eduskuntatalon holokausti-seminaarissa keskusteltiin voimistuneesta Israel-vihasta
AjankohtaistaHolokaustin muistopäivän seminaaria eilen Eduskuntatalolla varjosti se, että Turun synagogaa oli turmeltu, ja uusnatsit Tampereella olivat polttaneet Israelin lipun.
.jpg)
