Parisuhdeasiat ovat tätä nykyä esillä valtamedioita myöten. Kuva Ryan McVay / Getty Images.
Parisuhteesta puhutaan nyt eri tavalla ja enemmän kuin 2000-luvun alussa, mutta perusperiaatteet pitävät pintansa
Kokenut parisuhdetyön ammattilainen Hanna Ranssi-Matikainen on huomannut, että usko pitkään pysyvään parisuhteeseen on hapertunut. Sinnittelevästä yhdestä parisuhteesta on siirrytty peräkkäisiin suhteisiin.
Hanna Ranssi-Matikaisella on parisuhdetyön pitkän linjan ammattilaisena näköalapaikka suomalaisiin parisuhteisiin. Hänen mukaansa 2000-luvun alun parisuhdekirjallisuudessa puolisoiden välistä erilaisuutta selitettiin usein pelkällä sukupuolella.
– Sittemmin asiaa on alettu tarkastella laajemmin huomioiden ihmisten väliset erot temperamentissa, persoonallisuudessa, neurokirjossa, taustassa ja hengellisyydessä, Diakonin Parisuhde- ja perheyksikön päällikkönä toimiva Ranssi-Matikainen sanoo.
Vastikään julkaistu Rakkauspankki – Parempaan parisuhteeseen (Kirjapaja 2026) on Ranssi-Matikaisen ja Maria Ihosen modernisoima versio vuonna 2009 ilmestyneestä Paremman avioliiton rakkauspankki -kirjasta (Päivä Oy). Kirja tarjoaa oivalluksia ja käytännön työkaluja parisuhteen vahvistamiseen.
Kieli on Ranssi-Matikaisen huomion mukaan muuttunut ensimmäisen kirjan julkaisun jälkeen. Parisuhteen osapuolista käytetään esimerkiksi mies- ja vaimo-termien sijaan aiempaa enemmän sukupuolineutraaleja ilmaisuja, mikä liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen.
– Kieli elää voimakkaasti ajassa ja heijastaa näin laajempaa käynnissä olevaa yhteiskunnallista murrosta, myös parisuhdekirjallisuudessa.
Hanna Ranssi-Matikainen iloitsee siitä, että nuoret hakevat keinoja kehittää parisuhdetaitojaan yhä aikaisemmin, jo ennen kuin ongelmia on ehtinyt syntyä. Kuva Mari Aarnio
Parisuhteesta puhutaan nykyään kaikkialla
Yksi Hanna Ranssi-Matikaista ilahduttavista ja suurimmista muutoksista on parisuhdekeskustelun lisääntynyt määrä mediassa.
– Aiemmin parisuhteista puhuttiin paljon seurakuntien ja herätysliikkeiden ryhmissä ja parisuhdetoiminnoissa. Nyt parisuhteista puhutaan joka puolella ja se on vahvemmin koko yhteiskunnan puheenaihe.
Hän näkee erittäin positiivisena sen, että parisuhdeasiat ovat tätä nykyä esillä valtamedioita myöten.
– Se on täysin uutta. Ei tällaista ollut vielä 2010, kirjamme edellisen version ilmestymisen aikaan.
Koskaan ei ole liian myöhäistä rakentaa toimivaa suhdetta
Usko pysyvään parisuhteeseen on Ranssi-Matikaisen mukaan hapertunut. Myös parisuhteeseen sitoutuminen on löyhentynyt entisestään eli avioliittoja solmitaan entistä vähemmän.
– Sinnittelevästä yhdestä parisuhteesta on siirrytty peräkkäisiin suhteisiin, mikä on ilmiönä kestänyt jo pitkään. Tämä on yleistynyt erityisesti nuorten keskuudessa, ja ajatus siitä, että parisuhde kestäisi läpi elämän, on heikentynyt.
Ranssi-Matikainen on ilokseen nähnyt myös toisen ilmiön kehittyvän: he, jotka nimenomaan haluavat pysyvän parisuhteen, hakevat keinoja kehittää parisuhdetaitojaan yhä aikaisemmin, jo ennen kuin ongelmia on ehtinyt syntyä.
– Taustalla voi olla myös halu toimia toisin kuin omassa lapsuudessa on nähty tehtävän. Jos omassa perheessä on ollut esimerkiksi avioeroja tai muita vaikeita kokemuksia, ihminen voi tietoisesti haluta rakentaa oman suhteensa toisin.
On paljon uusiopareja, joilla voi olla takanaan kaksikin avioliittoa, mutta he ovat päättäneet, että kolmannessa aiotaan onnistua.
Ranssi-Matikainen on nähnyt konkreettisen muutoksen myös Diakonin parisuhdetoimintaan osallistuvien iässä. Viimeisimmällä viikon mittaisella leirillä oli yhteensä noin 150 paria, joista 9–10 paria oli noin 25-vuotiaita. Aiemmin tyypillinen osallistuja oli 30–50-vuotias ruuhkavuosia elävä henkilö.
– On myönteistä kehitystä, että nuoret ovat aktiivisia ja haluavat jo varhain lähteä opettelemaan parisuhdetaitoja ja rakentamaan suhdettaan niin, että se välttäisi mahdolliset karikot.
Parisuhdetyössä ei kuitenkaan ole kyse vain nuorista. Ranssi-Matikaisen mukaan myös 60–70-vuotiaat ihmiset ja vanhemmat parit ovat alkaneet ajatella suhdettaan uudella tavalla. Ranssi-Matikaisen mielestä olennaista ei lopulta ole se, kuinka monta suhdetta ihmisellä on ollut, vaan se, mitä olemassa olevassa suhteessa tehdään.
– On paljon uusiopareja, joilla voi olla takanaan kaksikin avioliittoa, mutta he ovat päättäneet, että kolmannessa aiotaan onnistua. Koskaan ei ole liian myöhäistä, Ranssi-Matikainen rohkaisee.
Suomalainen parisuhde elää keskellä yksinäisempää kulttuuria
Parisuhteen kestävyyteen vaikuttaa myös yhteiskunta, jossa suhdetta eletään. Hanna Ranssi-Matikaisen näkemyksen mukaan suomalainen parisuhde- ja perherakenne on monin tavoin hauraampaa kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi hän nostaa Alankomaat.
– Vaikka maa on historiallisesti Suomea liberaalimpi arvoiltaan, on heillä perheen rakenne huomattavasti sitkeämpi ja pysyvämpi. Siihen satsataan todella paljon, saadaan ja annetaan apua perhepiirin sisällä. Siihen verrattuna meillä olisi yhteisöllisyyden kanssa tekemistä edelleen, Ranssi-Matikainen pohtii.
Hän nostaa esiin erityisesti työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet ja ankaran työelämäkulttuurimme, jota varsinkaan nykyisessä taloustilanteessa on vaikea muuttaa.
– Suomessa molemmat puolisot ovat usein ansiotyössä, työelämä voi olla kovaa ja mahdollisuudet lyhentää työaikaa pienten lasten vaiheessa ovat rajalliset. Eivätkä meillä esimerkiksi isovanhemmat yleensä osallistu samalla tavoin perhe-elämään kuin muualla Euroopassa, Ranssi-Matikainen toteaa.
Vanhempien jaksamisen haasteet heijastuvat luonnollisesti perheiden hyvinvointiin ja parisuhteiden kestävyyteen. Ranssi-Matikainen näkeekin erityisen tärkeänä yhteisöllisyyden tunteen vahvistamisen. Seurakuntien parisuhdetyö voisi hänen mukaansa olla yksi tapa rakentaa sellaista yhteisöllisyyttä, jonka piiriin ihmiset haluaisivat hakeutua.
Hanna Ranssi-Matikaisen kokemuksen mukaan parisuhteen keskeiset kysymykset, perusongelmat ja -taidot ovat nousseet entistä selkeämmin esiin. Kuva Mari Aarnio
Parisuhteen perusperiaatteet eivät ole muuttuneet
Vaikka asioiden sanoittaminen parisuhteessa on muuttunut, suhteen keskeiset kysymykset, perusongelmat ja -taidot ovat Ranssi-Matikaisen mukaan yllättävän samoja.
– Parisuhteen perusosaamisalueet eivät ole muuttuneet, vaan ovat mielestäni nousseet jopa entistä selkeämmin esiin. Niitä työstämällä saat jotain toimivaa.
Taidot, joita parisuhteessa kannattaa harjoitella, pitävät edelleen paikkaansa: suora ja ystävällinen vuorovaikutus, tunteiden ilmaiseminen, myönteinen suhtautuminen puolisoon sekä rakkauden osoittaminen arjen pienissä teoissa. Parisuhteelle on myös selkeästi varattava viikoittain riittävästi yhdessä tekemisen ja olemisen aikaa.
– Jos haluamme onnistua parisuhteessa ja luoda jotain sellaista, missä vuorovaikutus on jatkuvaa, pysyvää ja tunneyhteys säilyy, joudumme myös entistä tiukemmin ja tietoisemmin rajaamaan arjesta pois muita asioita.
Ranssi-Matikainen ottaa esimerkiksi ruuduilla vietetyn ajan, jota useimmiten kannattaa rajoittaa.
– Myös työtä on hyvä rajata niin, ettei se vie illasta yhteistä aikaa. Ja omia, ehkä vaativiakin harrastuksia kannattaa sopeuttaa niin, että osan niistä voisi tehdä yhdessä. Kaikessa tavoitteena on se, että arki olisi riittävän huokoista ja leppoisaa, Ranssi-Matikainen toteaa.
Viisi rakkauden ilmaisumuotoa
1. Kahdenkeskinen aika
2. Myönteinen keskustelu
3. Lempeät palvelukset
4. Fyysinen kosketus
5. Ajatuksella valitut lahjat
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Perheet ovat aika kovilla ja se vaikuttaa myös parisuhteeseen” – Parisuhdehelppi tarjoaa keskusteluapua vanhemmille
Hyvä elämäParisuhdehelppiin tulevat voivat halutessaan varata myös lastenhoidon Kauklahden kappelilta.
