Vantaan seurakunnat muistavat tänä vuonna tuoreita vanhempia ja kastettuja vauvoja.
Pienet saavat postia seurakunnasta
Pienelle parasta -hanke herättelee pohtimaan kastetta.
Maaliskuun alusta alkaen tuoreet vantaalaisvanhemmat ovat saaneet postia Vantaan seurakunnilta. Ensimmäisessä kirjeessä toivotetaan tervetulleeksi seurakuntaan ja kerrotaan kasteesta. 1–2 kuukauden kuluttua kasteesta vauva saa postia kotiseurakunnasta ihan omalla nimellään, kun hänelle lähetetään Pienen iltahetki -cd. Levyllä on Sari Kaasisen laulamia ja hyräilemiä lauluja.
Materiaalit ovat osa Helsingin seurakunnissa luotua Pienelle parasta -hanketta, joka on levinnyt myös Vantaalle ja Tampereelle. Hankkeeseen kuuluu paitsi kotiin jaettavia materiaaleja, myös nettisivusto ja Facebook-sivu, josta vanhemmat voivat saada ajatuksia kastejuhlan järjestämiseen, nimen ja kummien valintaan ja kasvatukseen. Sivustolla on myös iltarukouksia ja videoita, joissa äidit kertovat alkuajoistaan lapsen kanssa.
– Tarkoitus on rohkaista vanhempia kasteeseen. Uskomme, että kaste on tosiaan parasta pienelle ja haluamme, että lapset pääsevät osalliseksi kaikesta siitä hyvästä, mitä kasteessa luvataan, sanoo Hakunilan seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen.
Hämeenkylän seurakunnassa kastetta ja kummiutta tuetaan viime vuonna alkaneella Minä olen ihme -hankkeella. Siihen kuuluu esimerkiksi levy, jolla laulaa seurakunnan lapsikuoro.
Vantaalla Pienelle parasta -hanketta on hyödynnetty ensimmäisen kerran Tikkurilan seurakunnassa. Tikkurilan papit ovat jakaneet Pienen iltahetki -levyä kasteperheisiin syksystä alkaen.
– Vanhemmat ovat olleet ilahtuneita lahjasta. Vastaanotto on ollut hyvä, pastori Maria Koukkari Tikkurilan seurakunnasta kertoo.
Kastettujen osuus Vantaalla on pienentynyt viime vuosina. Vuonna 2005 syntyneistä vantaalaislapsista kastettiin 81 prosenttia, viime vuonna 58 prosenttia.
Myös Koukkari on huomannut työssään, ettei kaste enää ole itsestään selvä valinta vauvan vanhemmille. Kristilliseen kasvatukseen perinteisesti kuuluvat asiat kuten iltarukous voivat nekin olla nykyvanhemmille vieraita, sillä heillekään ei välttämättä ole iltarukousta opetettu.
– Pyrin käymään kastekeskustelut kotikäyntien muodossa, jos se vaan kummallekin osapuolelle sopii. Silloin virittelen keskustelua kasteen ja kummien merkityksestä, Koukkari sanoo.
Hän kertoo välttävänsä opettavaa tai saarnaavaa sävyä, mutta muistuttavansa vanhempia mielellään siitä, että kasteessa on kyse muustakin kuin nimen antamisesta.
– Usein kuvailen kastetta niin, että siinä lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi, mutta myös Taivaan Isän perheenjäseneksi.
Kastepuheessa Koukkari puhuu toisinaan myös kristillisestä kasvatuksesta ja siitä, ettei sen tarvitse olla mitään kovin kummallista.
– Jo sillä, että ottaa lapsen syliin ja välittää hänelle hellyyttä, voi vaikuttaa siihen, että lapselle kehittyy myönteinen jumalakuva. Lapsen voi myös tuoda seurakunnan kerhoon tai pyhäkouluun.
Jaa tämä artikkeli: