null Pieni helsinkiläinen pyhiinvaellus käveltiin viinitilkan voimalla

Kirkkovaeltajat lähtivät Viikin kirkolta lauantaina puoliltapäivin. Tapanilaan mukana jaksaneet pääsivät 16 kilometriä ja kuutisen tuntia myöhemmin. – Eteenpäin, ylöspäin ja sisäänpäin, vuosaarelainen Lea Purhonen (etuoikealla) kuvaa tapahtuman henkeä. Kuva: Esko Jämsä

Kirkkovaeltajat lähtivät Viikin kirkolta lauantaina puoliltapäivin. Tapanilaan mukana jaksaneet pääsivät 16 kilometriä ja kuutisen tuntia myöhemmin. – Eteenpäin, ylöspäin ja sisäänpäin, vuosaarelainen Lea Purhonen (etuoikealla) kuvaa tapahtuman henkeä. Kuva: Esko Jämsä

Pieni helsinkiläinen pyhiinvaellus käveltiin viinitilkan voimalla

Kirkkovaellus Viikistä Tapanilaan yhdisti liikunnan ja mietiskelyn. Toimittaja sai rakot jalkoihinsa.

Malmin kirkkovaellusreitti on alkanut lauantaina Viikistä ja kiemurrellut Malmin lukuisten kirkkojen kautta naapurikaupungin puolelle. Tulen mukaan toiseksi viimeisellä etapilla, joka lähtee Vantaan Pyhän Laurin keskiaikaisen kivikirkon pihalla sijaitsevalta modernilta kappelilta.

Pyhän Laurin kirkon takana on hiljaista. Moottoritien ja peltojen välissä pääsee aikamatkalle menneille vuosisadoille: punamultainen kirkonkylämiljöö on säilynyt vuosisatojen takaisessa asussaan Tammiston ostosalueen kupeessa.

Sataa vettä, kirkkovaeltajia ei näy. Suositun vihkikirkon piha täyttyy häävieraista. Älypuhelimen navigointiohjelman neuvomana lähden etsimään vaeltajia heidän reitiltään Keravanjoen toiselta puolen.

Reitti on kuusitoista kilometriä pitkä. Sen varrelle osuu kaksi hautausmaata ja kuusi kirkkoa, joista jokaisen luona on luvassa tauko, pientä välipalaa ja matkanjohtajan repusta vähän viiniä.

Maisemat ovat mahtavat. Hanhet lentävät auroina peltojen yllä, syyskesä on parhaimmillaan.


Ylös sohvalta!

Tavoitan vaeltajat lopulta hyväntuulisina värikkäissä sadevarusteissaan Tapanilasta, jossa he etenevät kohti viimeistä määränpäätä, Tapanilan kirkkoa ja keittoruokaa.

Omat jalat ovat jo rakkuloilla, mutta tämä ryhmä vaikuttaa hyvinvoivalta, ja vauhtikin on kohtalainen. Aikataulusta ollaan silti reippaasti jäljessä.

Naisvaltaisen joukon kävelyä säestää puheensorina.
 

Retki on toisille liikuntaa, toisille seuraa ja monille hengellinen matka."
 

– Vaellus on vastannut hyvin odotuksia, jotka olivat kävellä hyvässä seurassa ja ajatella omia ajatuksia, eläkkeellä oleva lääkäri Marja-Leena Hassinen kertoo.

Hänet vaellus sai nousemaan ylös sohvalta.

– Sohvannurkkaan jää helposti selaamaan Facebookia, Hassinen toteaa.

Osa kävelijöistä on jo lähtenyt, jotkut ovat minun laillani liittyneet seuraan kesken matkan. Yhteensä osallistujia on päivän aikana noin 25.


Seuraa, liikuntaa ja hengellinen matka

Malmin kirkkovaelluksen idea syntyi vuosia sitten Tapanilan kamarikuorossa. Mietittiin, mitä muuta voisi tehdä yhdessä laulamisen lisäksi. Kyllä kirkkovaelluksellakin lauletaan, ja vaeltajat saavat itse ehdottaa virsiä taukopaikoilla. Marja-Leena Hassinenkin olisi ehdottanut, mutta ei ehtinyt, koska niin monilla oli virsitoiveita.

Kävelyosuuksia varten vaelluksen epävirallinen matkanjohtaja, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila, antoi mietiskelytehtäviä. Tänä vuonna tehtävät koskivat ihmissuhteita.
 

Minä en ajattele tätä liikuntana, mutta tässä on fyysinen ja hengellinen samassa."
– Mukana kulkenut Lea Purhonen
 

Piti kuvitella vierelleen kävelemään se vaikea ihminen, jonka kanssa ei tule toimeen millään, tai se, jonka kanssa haluaisi viimein selvittää välit.

Malmin seurakunta toimii niin suurella alueella, että kirkolta toiselle etenevälle vaellukselle on voitu suunnitella joka vuosi uusi reitti. Kuudetta kertaa järjestetty retki on toisille liikuntaa, toisille seuraa ja monille hengellinen matka. Raittila arvioi, että enemmistö vaeltajista on muualta kuin Malmilta.

– On kirkkoväkeä, mutta aina tulee mukaan myös niitä, jotka ovat nähneet ilmoituksen ja innostuneet järjestetystä lenkistä. Keski-ikä on joinakin vuosina ollut korkea, nyt mukana on kolmekymppisiäkin. Joskus mukana on ollut myös muutama koira tai lastenrattaat, hän sanoo.


Koko ruumis rukoilee

– Eteenpäin, ylöspäin ja sisäänpäin, kuvaa pyhiinvaelluksen henkeä Vuosaaresta mukaan lähtenyt Lea Purhonen.

Annetut tehtävät ohjaavat mietiskelyyn ja hiljaisuuteen.

– Muuten menisi vieruskaverin kanssa helposti kuulumisten vaihtamiseksi.

Purhonen on pyhiinvaellusharrastaja, mutta Malmin vaelluksella hän on ensimmäistä kertaa.

– Minä en ajattele tätä liikuntana, mutta tässä on fyysinen ja hengellinen samassa. Koko ruumis rukoilee.

Tapanilan kirkolla on tarjolla lämmintä keittoa, kahvia ja leipää. Tunnelma on ystävällinen, mietteliäs. Ihan kuin kaikki olisivat vieläkin omissa ajatuksissaan.

Raittilan hanapakkaus viiniä nostetaan myös pöytään. Sitä on otettu tähän saakka kainostellen, eikä laatikko tyhjene vieläkään.

 

Noin 20 kilometrin Kivikirkkovaellus Kirkkonummelta Siuntioon kävellään 17.9. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Kirkkonummella Anna-Maija Kuutti-Manniselle, tai tekstiviestinä 050 356 9041, sekä Siuntiossa Ismo Turuselle, ja p. 0400 610 492.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: