Piispa Jari Jolkkonen puhui Israelin ja Palestiinan tilanteesta, rasismista ja rauhan mahdollisuudesta muille piispoille. Kuva vuodelta 2023.
Piispa Jari Jolkkonen nosti esiin antisemitismin ja palestiinalaisiin kohdistuvan rasismin torjunnan – ”Rauha ei synny kummankaan osapuolen tuhoamisella”
Kuopion piispa piti piispainkokouksen avauspuheenvuoron Iisalmessa ja otti kantaa Gazan tilanteeseen.
Kuopion piispan Jari Jolkkosen mielestä kirkon pitäisi torjua sekä juutalaisiin kohdistuvaa antisemitismiä että palestiinalaisiin kohdistuvaa rasismia sen kaikissa muodoissaan. Jolkkonen nosti puheessaan esiin myös palestiinalaiskristittyjen aseman ja kirkossa yhä esiintyvän kristillisen sionismin.
Jolkkonen piti piispainkokouksen avauspuheenvuoren Iisalmessa 2. syyskuuta. Hän korosti, että piispojen yhtenä tehtävänä on opetuksen ja koulutuksen avulla edistää rauhaa ja sovintoa.
– Vaikka emme voi emmekä halua estää ihmisiä ajattelemasta sisimmässään eri tavoin, voimme estää seurakunnissamme puheen, joka heijastaa palestiinalaisiin kohdistuvaa rasismia.
Jolkkonen toi esiin sen, että antisemitismi on kasvussa Suomessa ja länsimaissa, vaikka kaikki tutkimukset eivät osaa tehdä riittävää eroa antisemitismin ja antisionismin välille. Euroopan olisi hänen mielestään tunnettava vastuunsa Lähi-idän konfliktin juurisyistä.
Vihollisrakkaus on tie rauhaan
Jari Jolkkonen muistutti, että Jeesuksen etiikka rakentuu rabbiinisen opetuksen varaan, mutta poikkeaa siitä yhdessä kohtaa: muistuttamalla vihollisrakkaudesta.
– Tämä on vaikeaa, lähes ihmisluonnon vastaista. Mutta se on ainoa tie rauhaan. Rauha on mahdollinen, mutta se vaatii paljon. Sitä, että haluamme puhdistaa mielemme katkeruudesta, ennakkoluuloista ja kipeistä muistoista. Vihollisen sijasta haluamme nähdä jokaisessa ihmisessä Jumalan kuvan. Jokaista pitää kohdella reilusti ja arvokkaasti.
Jotkut sanovat, että tunnustaminen ei ratkaise Gazan nälkäkriisiä tai palestiinalaisten ongelmia. Ei ehkä ratkaisekaan.
Jolkkonen puhui myös siitä, että juutalaisuus ja kristinusko ovat tuoneet ajatuksen ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna persoonana. Toisen maailmansodan jälkeen ihmisoikeuksista on tullut osa kansainvälistä oikeutta. Se on yhteisen juutalais-kristillisen perinteen vaikutusta, Jolkkonen näkee.
– Gazan sota, tapa, jolla Israelin hallitus kohtelee miljoonia palestiinalaisia, ja aivan erityisesti Gazan lapsia, naisia ja vanhuksia, on ristiriidassa ihmisen jumalakuvaisuuden kanssa.
Hamas käyttää terroria, Israel asutuskolonialismia
Piispa Jari Jolkkonen käsitteli myös Palestiinan valtion tunnustamisesta. Hänen mielestään päätöksenteko kuuluu poliittiselle johdolle, oikeus keskusteluun kuuluu kaikille, myös kirkoille.
– Jotkut sanovat, että tunnustaminen ei ratkaise Gazan nälkäkriisiä tai palestiinalaisten ongelmia. Ei ehkä ratkaisekaan. Silti perustelu ontuu. Jos yksi oikeus puuttuu, sillä ei voi perustella toisen oikeuden epäämistä.
Jolkkosen mukaan sekä Israelin hallitus että Hamas pyrkivät samaan päämäärään: poistamaan toisen kansanryhmän kokonaan Jordan-joen ja Välimeren väliseltä alueelta. Molemmat tavoitteet edellyttävät väkivaltaa. Hamas käyttää terroria, Israel asutuskolonialismia. Jolkkosen totesi, ettei rauha synny kummankaan osapuolen tuhoamisella.
– Rauha syntyy vain, kun kaikki tunnustavat, että israelilaisilla ja palestiinalaisilla, juutalaisilla, kristityillä ja islamia tunnustavilla on oikeus omaan kertomukseen, läsnäoloon, turvallisuuteen, perusoikeuksiin ja ihmisarvoiseen kohteluun Jordanin ja Välimeren välisellä alueella.
Piispa Jolkkosen puheen voi lukea kokonaisuudessaan hänen verkkosivuiltaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Rauhankellot soivat Gazalle 7. elokuuta – ”Kellojen soitto on yksi tapa osoittaa, ettei kirkko ole hiljaa”
AjankohtaistaTarkoituksena on nostaa esiin entisestään vaikeutunutta humanitaarista tilannetta ja kutsua rukoilemaan ja toimimaan rauhan saavuttamiseksi. Kellot soivat myös pääkaupunkiseudulla.
